lauantai 28. helmikuuta 2015

The Operation: Cleaning the Timbers

Tämä näyttää jo hyvälle, vaikka edelleen pieniä määriä vanhaa maalia jäljellä.






Viime viikolla remonttia saatiin vietyä jälleen pieni askel eteenpäin. Tavoitteena oli putsata hirret vanhoista maaleista ja laatoittaa vessan lattia. Jäimme tavoitteista, vaikka kuulostavat kovin pienille suhteessa aikaan. Sitä en vain voi ymmärtää, itsekään, kuinka hitaasti remppa-asiat etenevät lapsiperheessä. Mutta askel kerrallaan hyvä tulee.

Maalin poistaminen hirsiparruista paljasti, että hirsiä oli maalattu kahteen otteeseen, ensin valkoisella, sitten tumman ruskealla - ja vieläpä tasoitettu jollain tasoitteella. Kauneusihanteet ovat jonkin verran muuttuneet sitten 80-luvun! Etenkin tasoitetta kirosin hiljaa mielessäni; miksi ihmeessä?

Ruskea paksu muovinen pinta peitti vanhoja hirsiparruja.


Lisäksi hirsien päälle oli levitetty tasoitetta!
Koska oltiin sisätiloissa, ajattelimme, että jokin muu keino olisi hyvä kuin kuumailmapuhaltimella kärventäminen. Päätimme testata Fluxaf Green -ainetta. En oikein tiedä, mitä sanoisin aineesta. Joko emme osanneet käyttää sitä - tai sitten se oli huonoa - tai ei sopinut näiden maalien poistoon. Maali irtosi siis todella vasta hankaamalla, vaikka olimme antaneet aineen imeytyä vuorokauden. Ja aine tuntui todella myrkylle. Silmiin koski, vaikka suurimman osan aikaa yritin toimia suojalasien ja hengityssuojaimien läpi.

Eikä aineen kanssa saatu silti kaikka irti (tai jaksettu alkaa levittää ainetta taas uudestaan hirsipinnalle ja antaa vaikuttaa (ja antaa höyryjen levitä ullakolla niin, että välillä pahaa teki), vaan mies käytti viimeistelyyn porakoneeseen yhdistettyä "hiomamyllyä". Nimeä en siis tiedä, mutta kyseisellä koneella sai maalit pois sitten pienemmistä koloista, jonne ei suuremmalla lastalla päässyt kiinni.

Saimme loman aikana putsattua joten kuten viisi parrua. Kahteen emme enää jaksaneet koskeakaan. Työtä on siis vielä edessä. Lopputulos oli kuitenkin kaunis, kuten viimeinen kuva kertoo. Aito puu näkyy ja tuntuu - ei muovinen maalikerros. Lopputulos mielessä siis kenties tänä viikonloppuna loppujen parrujen kimppuun!

Jos siellä on jollain heittää hyviä niksejä, miten parrut saisi "kivuttomimmin" puhtaiksi maalista ja tasoitteista, heitelkää mielellään kommenttilootaan. Olemme kiitollisia, jos työ edes hitusen nopeutuisi ja helpottuisi lopulta osaa.

Lopputulos kiittää - vaikka puhdistus onkin jotain TODELLA aikaa vievää.


Last weeks operation was to clean the old timbers from old paints. We used Fluxaf Green to take the paints off. It was very difficult task, but the result was wonderful! 

perjantai 27. helmikuuta 2015

Pee on Head




Mitä tekee äiti, kun edessä siintää päivän ainoa tunti, jolloin äiti saa hengähtää, juoda kahvin rauhassa ja olla yksin omissa ajatuksissaan - ja kun juuri ennen tätä hetkeä vauva pissaa äidin päälle, tarkemmin ottaen äidin hiuksille?

Koska lukijoiden joukossa on lapsettomia naisia, pidättäydyn jättämään vain kysymyksen.

Kuva ei liity tilanteeseen. Mutta kertoo kuitenkin, että tylsää täällä ei ole. Ja nauru sekä huumori toimivat monessa tilanteessa.

What will happen, when the baby pees on mum's hair - just before mum's only own time of the day…? The story do not tell the outcome. And the picture do not relate on the story.

tiistai 24. helmikuuta 2015

Four Moths




Kuin pellolta. Tai niin, miten niin? Siltä meidän pukeutuminen välillä näyttää, kun asustetaan täällä puutalon viimassa. Keskellä kaupunkia. Mutta toisaalta; tykkään. Vaikka yksi mummulan vintiltä löytynyt villatakki aiheuttikin instagrammissa leikkisän vinkkilinkin, josta löytää myös vähän uudenaikaisempaa lasten muotia. Heh!

No joka tapauksessa; siinä hän on, meidän "kuin pellolta nro 4" vajaan neljän kuukauden ikäisenä - ja mikä tämän tilanteen kruunaisi paremmin kuin Myssyfarmin myssy, joka on kudottu Pöytyällä peltojen keskellä Myssymummojen kutimissa, ihanan pehmeästä Suomen lampaan villasta. Myssyemäntä lähetti tämän perheellemme onnittelujen kera, kun Mooses syntyi.


Kiitoksena ihanasta muistamisesta tässä muutama kuva Mooseksesta noin 4-kuukautisena, Myssy päässä - sekä muut "kuin pellolta" -vetimet (joiden ansiosta tarkenee hyvin myös lattialla) ja muutama rivi tämän hetkisistä ilon aiheista Mooseksen kanssa elosta:


Mooses on ensinnäkin iso poika; oli 3-kuukauden iässä jo yli 7-kiloinen. Mooses on erittäin iloinen; parhaimmat ilon ja naurun aiheet ovat äiti ja rakas sisko. Mooses tykkää puhua, etenkin silloin kun on ruoka-aika; suu käy ja maito suihkuaa suun ohi - jonnekin muualle. Mooses ei tiedä, missä asennossa ja paikassa haluaisi olla, varmaan monessa yhtä aikaa: Sylissä nostaa itseään ylös. Sitterissä heiluttaa jalkojaan ja leluja hurjaa vauhtia samalla äheltäen äänekkäästi. Lattialla selällään alkaa puhumaan kovaäänisesti - samoin mahallaan, mutta vaatien selkeästi pian pääsyä toiseen asentoon. Kenties kyse ei olekaan asennosta, vaan siitä, että hän kertoo meille jotain tärkeää. Me tyhmät ei vaan ymmärretä, mitä.
Mooses nukkuu vielä paljon. Ainakin kahdet päiväunet ja pitkät yöunet monilla katkoilla.

Ja Mooses tuoksuu vielä vauvalle. Mutta liian usein mietin, kuinka iso hän jo on. Iloitsen toki kaikesta uudesta, mutta toisaalta ahdistun, kun aika menee niin nopeasti ja hänestä tulee jo iso. Yritän nauttia niistä hetkistä, joita saamme olla kahden. Liian usein huomaan kuitenkin, että ajatuksissani teen jo kotiaskarreita, vaikka voisin vain loikoilla tämän pötkylän kanssa.

Ja muistutan itseäni jälleen kerran: Pysähdy ja nauti nyt. Pian hän on jo iso.



In the pictures our sun, when he was about four months old. 

He is already a big boy; smiles, laughs and talks with his own language. 
He moves his legs, head and hands at a good speed.
But smells still like a baby.
Time goes so fast.
"Carpe diem" I say to myself often; enjoy the baby moments now, because soon it is over.

Our baby is wearing in the pictures a knit cap by Myssyfarmi. The cap is knitted from finnish sheep wool - and is unbelievably soft. Thank you Myssyfarmi from congrantulations and from this nice present!


_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebook and Pinterest!

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Favorite Clothes



Täällä vietetään talvilomaa. Loma tarkoittaa jälleen kerran perheessämme sitä, että yritämme päästä eteenpäin remontissa. Sen takia blogissakin on tämä viikko hiljaisempi. Maalailen, siivoilen ja autan ullakolla, mitä vauvan hoidolta pystyn. Instagrammi päivittynee muutamin otoksin viikon aikana. Eilen vilauttelin siellä lattiamaalia, josta ostimme pienen purkin maanantaina Antiikkiverstaalta Salosta. Maali on väriltään italian punainen. Huh. Aivan eri maailmaa kuin keskikerroksen valkoiset lattiat, mutta ajateltiin, että voitaisiin vähän repäistä! Kerron kyseista pellavaöljymaalista todennäköisesti vielä myöhemmin, sillä se oli taivaallisen ihanaa maalata - ja jälki on kaunista! Luonnonmukaisia öljymaaleja ei todellakaan kehuta turhaan.

Tällä kertaa siis vain viime viikolla räpsimäni kuvat itsestäni! Heh. Oli pakko. Tykkään vain niin valtavasti näistä Uhana Designin leggareista että! Joulun jälkeen nämä ovat olleet vakiovarustuksena, kun olen lähtenyt kylille - jos ei sitten lenkkivaatteissa. Kotiäidille on siis riittänyt vallan hyvin yksi kaupunkiasu; kotona sitten pitkän villatakin ja bambuleggareiden kanssa.

Kuvissa:

Uhana Designin Hekla-legginssit, suunniteltu ja valmistettu Suomessa.
Punaisen Norsun pipo, suunniteltu Suomessa, valmistettu Portugalissa.
Ululain hihat, suunniteltu ja valmistettu Suomessa.
Intoa Designin tossut, suunniteltu ja valmistettu Suomessa.
Heppapaita, siskon vanha ja miehen mukaan vanhuus alkaa jo näkyä; pääntie repsottaa. Mutta on niin kiva paita, että pistän aina vain uudestaan päälle; näkyy ainakin, että tästä tykätään! En siis muista, minkä merkkinen, mutta tuskin ainakaan suomalainen.




My favorite clothes right now:

Uhana Designin Hekla Pants, finnish design, made in Finland
Punainen Norsu beanie, finnish design, made in Portugal
Ululai sleeves, finnish design, made in Finland
Intoa Design slippers, finnish design, made in Finland
Shirt, second hand. 



_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebook and Pinterest!

lauantai 14. helmikuuta 2015

Funky Bambi in Our Cellar



Kellari kaipasi jotain piristystä - ja siivousta. En kuitenkaan siivonnut, sillä nyt olen vuorostaan minä kuumeessa. Mutta piristin sitä. Ja kuvasin sitten, pölyine ja roskine kaikkineen. Saatte nyt siis nähdä, mitä on in the real life musta lattia lapsiperheen arkieteisessä / kodinhoitotilassa.



Eli lattia on pölyisen ja likaisen näköinen - jo seuraavana päivänä siivouksesta. En siis suosittele. Sen sijaan betonitasossa ei näy pöly - pitää ihan tunnustelemaan ruveta, jos haluaa tietää, onko pölyistä. Siis suosittelen - myös kauneussyistä!

Funky Bambi ja lasten taide pääsi siis piristämään kellariamme. Jo aiemmin Onnin ja Ilonan katselukortit (klik) ovat päässeet mustia kaapin ovia piristämään; näitä Mooses tykkää katsella lattialla maatessaan äidin ripustaessa pyykkejä kuivumaan. Lisäksi kellariin on tuotu aikoinaan Indiskasta ostamani hattuteline sekä kirppikseltä löytynyt rottinkituoli sekä lampaan talja. Syksyllä kellarin kattoon ripustettiin pärekehto, josta kerroinkin jo tällöin (klik).

Valitettavasti todellisuus ei ole ihan näin kaunis kellarissamme, sillä huone toimii tällä hetkellä arkieteisen ja kodinhoitotilan lisäksi myös neljän henkilön ulko- ja sisävaatehuoneena; tavaraa on siis paljon. Siksi täältä ei ole juuri kuvia blogiini eksynytkään aiemmin; vaatii raivausta, jotta saa itse huoneen raamit näkyville! Haluan kuitenkin näyttää täällä blogissa enemmän kauniita ja positiivisia asioita; siksi nämä kaunistellut kuvat.

Funky Bambi muistuttaa, että tänään on viimeinen päivä hyödyntää Funky Homo sapiensin verkkokaupan 25 prosentin alekoodi, jonka löydät tästä postauksesta (klik). Tällä kertaa jätän jutut näin lyhyeksi, sillä Mooseksen nukkumishetki pitää hyödyntää minunkin levolla. Mutta sen verran pitää kuitenkin jorista, että...

Ihanaa Ystävänpäivää! Mahtava, että olet siellä ja luet juttujani ja katselet kuviani. Ja vielä mahtavampaa on, jos jätät itsestäsi aina välillä pienen jalanjäljen kommentoimalla; kommenteista tulee aina tosi kiva mieli!


Pictures are from our Cellar, which is our hallway, our utility room and nowadays, under the renovation, also our clothes room. That's why I show pictures from here so rarely; it's very often very disorganized space! I brought to the room little color: Funky Bambi, children's art and Onni ja Ilona watching cards. I also remind you, that you have still today chance to have 25 % discount at Funky Homo sapiens web boutique (click) by using a discount code "MrsSinn" at the checkout.


_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebook and Pinterest!


torstai 12. helmikuuta 2015

Letter to Grandmother

Nyt kun olen äiti, ymmärrän paremmin, kuinka tärkeitä oikeasti lapset ovat äidilleen. Ja kun olen äiti, olen myös huomannut, kuinka tärkeitä lapsenlapset ovat isovanhemmille. Mummoni muisti meitä Mooseksen syntymän johdosta, ja ajattelin lähettää hänelle kiitokseksi kuvia ristiäisistä. Oma äitini laittoi kuitenkin viestin, että voisin kirjoittaa mummolle kirjeen. Kirjeen? Ei tullut edes mieleeni? Isovanhemmista kaikki eivät elä tietotekniikan ja internetin maailmassa edelleenkään; eivät kuule sinusta facebookin taikka sähköpostin kautta, eivätkä lue blogeja. Ei ainakaan oma mummoni. Perinteinen kirje tai puhelinsoitto tavoittaa hänet - ja ilahduttaa varmasti, sillä näemme toisiamme pitkän välimatkan takia harvoin, vain kerran-kaksi vuodessa.

Joten päätin kirjoittaa kirjeen. En kuitenkaan käsin, vaan koneella ja suurta fonttia käyttäen. Näin mummo näkee lukea kirjeen hyvin. Toiselle puolelle jäi tilaa, ja pyysin Miinaa piirtämään siihen jotain kivaa. Kuin tilauksesta hän piirsi auringon - kun yläpuolella olin juuri toivottanut mummolle aurinkoista kevättä. Mukaan teetin kuvia äitini 60-vuotisjuhlista, meidän naimisiin menosta, muista lapsenlapsista - ja tietenkin myös ristiäisistä.

Tänä ystävänpäivänä en juuri muita ehtinyt muistaa, sillä Miinan sairastelu on sitonut minut neljän seinän sisälle ja oma aika on ollut kortilla. Mutta olen varma, että tämä yksikin muistaminen ilahduttaa, ja on tärkeä. Ja oikea paperinen kirje! Onko siellä muita, joilla oikean paperisen kirjeen lähettämisestä on vierähtänyt tovi?

Kuvat on otettu eteisen työpöydältämme. Pientä uutta sielläkin; kuten edellisessä postauksessa esille tuotu "muistitaulu". Sairastelujen vuoksi toivotan jo nyt kaikille lukijoilleni ja ystävilleni ihanaa ystävänpäivää! Mahtavaa, että blogini ja sen kautta etenkin instagrammin seuraajien määrä on kasvanut jo näin suureksi; on hienoa saada jakaa hetkiä elämästämme teidän kanssanne!


My Grandmother lives far away from us. My Mother gave me a tip to write a letter to her - and thank for the card she sent us, when Mooses got born. I wrote and sent the letter with few photos, now under the Valentine's Day. I am sure she will be glad - and I felt glad too, when writing the letter. 

The old good time paper letters; when you have written a paper letter to someone?


_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebook and Pinterest!

tiistai 10. helmikuuta 2015

Different Notice Board

Erilainen muistitaulu?
SITTEN KUN EHDIT - magneetti Belovedilta. Kotoa löytyy myös magneetti tekstillä "MUISTANNY!"


Tässä yksi päivä kannoin vanhan silityslaudan eteiseen, kun oli tiellä portaikossa. Ja muutamien ajatusketjujen seurauksena, joita en edes enää muista, silityslaudasta tulikin ihana muistitaulu - vai mitä? Magneetti on Belovedilta - silityslauta ostettu Wanhan Wallankumouksesta.

Tykkään! Muistitaulut lappusineen kun ovat yleensä aika tylsiä; tässä jotain erilaista. Vai mitä sinä tykkäät? Ja sainpahan tällekin laudalle pitkästä aikaa jotain järkevää käyttöä…




New notice board has got born! 
The magnet is from Beloved and the old ironing board from Wanhan Wallankumous.


_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebook and Pinterest!




maanantai 9. helmikuuta 2015

Funky Bambi Adventures continues


Viikko sitten maanantaina lupailin lisää "Funky Bambi seikkailee kotonamme" -kuvia - ja samalla otoksia tämän hetken sisustuksesta kotonamme. Tässä kuvia kirjasto/makuuhuoneesta sekä prinsessavessasta. Joulu on "vihdoin" siivottu pois; vain punainen joulutähti muistuttaa menneestä juhlasta. Pientä uutta järjestelyä tehty, mutta kaikki suht koht ennallaan.

Kotimme perusvärithän ovat suhteellisen hempeitä. Onkin hauska huomata, kuinka pieni ja suhteellisen räikeäkin Funky Bambi sopii kuitenkin kotimme sisustukseen; juuri sopivan pieni tuomaan iloisen piristysruiskeen - huoneeseen kuin huoneeseen!

Tällä kertaa lyhyestä virsi kaunis; Miina on nimittäin kipeänä, joten äidin oma aika on kortilla. Onneksi ehdin juosta aamulla puolen tunnin lenkin. Nyt jaksaa hyvin iltaan asti lasten ehdoilla! Ja muistutuksena: saat 25 % alennuksen Funky Homo sapiensin (klik) verkkokauppaan blogini kautta koodilla "MrsSinn". Koodi on voimassa ystävänpäivään 14.2.2015 asti, eli umpeutuu tämän viikon lauantaina klo 24. Selvyyden vuoksi: tämä kuvissa näkyvä ihastuttava Funky Bambi on Funky Homo sapiensin valikoimasta ja saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

P.S. Jos vain tilanne suo, Funky Bambi jatkaa seikkailujaan tällä viikolla vielä kellarikerroksessamme, josta kuvia ei ole tullut otettuakaan pitkään aikaan sekasortoisen tilanteen vallitessa ko. kerroksessa...



Funky Bambi adventures this time in our bed / library room and in our princess toilet. Funky Homo sapiens web boutique (click) offers you great cards and present ideas to ones friends. You have a change to have 25 % discount at the boutique by using a discount code "MrsSinn" at the checkout. 


_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebook and Pinterest!

perjantai 6. helmikuuta 2015

Motherhood and (Functional) Training



Tällaisena päivänä, jolloin päässä surraa väsymys ja mietit, miten kestät iltaan asti, on helpotus, kun lapset nukahtavat suurin piirtein samaan aikaan päiväunille, saat sitä omaa aikaa - ja saisit itsekin nukkua. Enhän minä kuitenkaan nuku, vaan kaivan tietokoneen esille. Onhan tämä myös ainoa hetki päivässä, kun pääsen lukemaan blogeja ja kirjoittamaan itsekin kenties jotain.

Aamu alkoi ihanasti juoksulenkillä, mutta kuten perheelliset tietävät, lasten herättyä kaikki ei aina suju niin ihanasti. Asiat tuppaavat kasaantumaan, ja tänä aamuna kasaantuivat pissijutut.

Olin saanut juuri aamupalani valmiiksi, kun kuulin, että Miina herää. Miina kuitenkin laulelee yksikseen tyytyväisenä sängyssä, joten päätän syödä aamupalan loppuun. Kun menen hetken päästä Miinan luo, hän sanoo Pissi tuli. Äiti ei kuitenkaan tästä huolestu, sillä Miinallahan on yövaippa. Sitten huomaan, että vaippa ei ole riittänyt, vaan Miinan vaatteet sekä petivaatteet ovat aivan pississä. Sen siitä saa, kun jäi syömään aamupalaa rauhassa…

Kun olemme vaihtamassa vaatteita, Mooses herää. Kipuan hakemaan hänetkin mukaan aamutoimiin. Otan vaipat pois, pesen ja ajatuksissani alan etsimään uusia vaippoja - kun pissisuihku yllättää. Ja niin on äidinkin vaatteet - paitaa, housuja ja tossuja myöten pississä. Kun olet saanut lapset puettua ja itse vaihdettua uudet puhtaat vaatteet päälle, mietit Mitähän seuraavaksi…?

Ja tämähän on vain tätä tavallista arkea. Harvemmin aamut alkavat lasten kanssa laulellen ilman kinaa, vahinkoja, itkuja tai raivokohtauksia. Mutta silti juuri viime yönä, kun en saanut unta, mietin Kuinka onnellinen minä olenkaan, kun minulla on nämä kaksi lasta.




Välillä tulee kuitenkin hetkiä, kun on hyvä miettiä myös muita asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi - ja missä olet onnistunut. Piristää kummasti! Aloin miettiä, miten liikkumiseni on kehittynyt joulukuun lopusta. Laskin, että joulukuun lopulla kävelin viikossa noin 12 kilometriä eli noin neljä kolmen kilometrin lenkkiä. Tämän lisäksi kävelin muutamia lenkkejä korttelin ympäri nukuttaessani Moosesta.

Mikä tilanne oli sitten viime viikolla?

Maanantai: juoksulenkki 2,5 km - 15 min
Tiistai: Kaupoilla käynti kävellen 3 km - 40 min
Keskiviikko: neuvolassa käynti kävellen, takaisin vähän pidempää kautta 5 km - 50 min
Torstai: salikäynti (noin 1 h) ja kävely salille ja takaisin 3 km - 90 min
Perjantai: Juoksulenkki 2,5 km, kävely sillä aikaa kun mies lapsen kanssa puistossa 3,5 km - 15 + 30 min
Lauantai: Aamukävely perheen kanssa (leppoisaa kävelyä, en laske mukaan)
Sunnuntai: Salikäynti (noin 1 h) ja kävely salille ja takaisin 3 km - 90 min

Kävelin reippaasti yhteensä 17,5 kilometriä, juoksin 5 kilometriä ja salilla treenasin noin kaksi tuntia. Yhteensä liikkumiseen meni aikaa viime viikolla 330 minuuttia eli 5,5 tuntia. Eli noin tunti päivässä, kun yhtenä päivänä en liikkunut juuri ollenkaan. Näistä 150 minuuttia eli 2,5 tuntia oli hyötyliikuntaa; kävely keskustan kaupoille, kävely neuvolaan ja kävely salille. Toisin sanoen: lähes puolet ajasta! Enkä laskenut tähän muutaman korttelin nukuttamislenkkejä, enkä muutamaa kävelyä lähikauppaan ostoksille, jotka ovat tietenkin myös hyötyliikuntaa parhaimmillaan.



Oli mielenkiintoista laskea juuri tuon hyötykävelyn suhde kaikkeen liikkumiseen, sillä olen aina vannonut sen nimeen. Ja nyt perheellisenä vannon varmasti vielä enemmän, sillä aika on tiukilla ja liikkumiselle ei todella riitä aikaa paljon. Nyt vielä tilanne on suhteellisen hyvä, kun olen kotona vauvan kanssa, mutta osaan vain pelätä, kuinka kireää ajan kanssa tulee olemaan, kun palaan takaisin töihin. Silloin varmasti hyötyliikunnan merkitys ja osuus kasvaa entisestään? Osaako siellä päässä joku antaa muita hyviä (uudenlaisia) hyötyliikuntavinkkejä kuin tuo kävely/pyöräily asioille?

Näitä miettiessäni sekä kuvia katsellessani olen tyytyväinen, että ryhdistäydyin. Etenkin seuraavilla pienillä suunnan muutoksilla huomaan, että kunto on kohentunut ja jaksan arkea paljon paremmin:

Pidennetyt hyötykävelylenkit; en menekään suorinta tietä takaisin kotiin.
Kaksi salikäyntiä viikossa, vain yksi tunti kerrallaan + kävely salille ja takaisin.
Kaksi aamujuoksulenkkiä viikossa - jopa 15-20 minuutin lenkki piristää kummasti!




Ja mistä huomaan, että kunto on kohentunut ja jaksan arkea paremmin? Esimerkiksi siitä, että jaksan nykyään iltaisin touhuta lasten kanssa - myös miehen tultua takaisin kotiin. Ollaan käyty pulkkamäessä, kirjastossa, leikkipuistossa, leikitty palapeleillä, käyty kylässä, jne. Kun tätä ennen olin rättipuhkipoikki koko illan. On ollut ilo huomata tämä muutos itsessä. Toki keväällä, päivän pitenemisellä ja auringollakin on ollut varmasti vaikutuksensa asiaan - sekä sillä, että olen kiinnittänyt enemmän huomiota syömiseeni. Mutta yhtä kaikki; en usko, että pelkästään nillä olisin jaksanut näin paljon paremmin.

Onko teillä samankaltaisia havaintoja - tai vinkkejä, miten (ajallisesti) pienillä jutuilla voi kohentaa kuntoaan ja hyvää oloaan arjen tiimellyksen keskellä?

P.S. Kuvat otettu kännykkäkameralla kävelylenkkien lomassa; ihan vain itselleen muistuttamaan, kuinka mahtavat lenkkimaastot täällä on - ja vinkiksi myös teille, jos joskus näillä main liikutte! Ja viimeinen kuva ihan vain itselle muistutukseksi, että kannattaa lähteä ulos, vaikkei aina heti siltä tunnukaan.



I stopped today to think, how my training has developed since December 2014. December 2014 my main training was walking - and I walked about 12 kilometers per week. Last week I walked about 17,5 kilometers, jogged 5 kilometers and was at gym 2 hours. Functional training has big role in exercising: I trained about 5,5 hours last week, and about that 2,5 hours was functional training; walking to gym, walking to stores, dispensary, etc. 

I am glad to notice, that the exercise have worked; I do things more on evenings; we have walked to library, played home, visited relatives, etc. - earlier I was too tired to do anything. Tree things have had big role in the chance of my training:

I have lengthen my functional walks.
Two gym training / one week have been enough at the start point!
Two times jogging in the mornings / one week - even 15-20 minutes has brought great feeling!

Pictures above are taken from Turku City - places I walk by often!


_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebook and Pinterest!

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Wedding Party Inspiration

Syksyllä kirjoitin meidän salamahäistä. Vihkimisen jälkeen luvattiin, että järjestetään ainakin lähimmille sukulaisille jonkinmoiset juhlat seuraavana kesänä. Nyt suunnittelu on alkanut. Hyräilin tätä Pepe Willbergin kappaletta tänään, ja mietin: Jotain tällaista tunnelmaa haluan juhlilta. 


En halua missään nimessä sellaisia häitä, mitä viime vuosina on järjestetty paljon; menevät minusta överiksi, kun ja jos maksavat tuhansia. Tai eivät tietenkään sellaisilla, joilla rahaa on oikeasti yllin kyllin. Ja jos tätä lukiessa isovanhemmat lupaavat maksaa, en silti halua. Ne eivät olisi meidän näköiset.

Haluan mielummin sellaiset kesäjuhlat; kedon kukkia, vanha pihamaa, meille tärkeä ympäristö, lähimpiä sukulaisia ja ystäviä, vanhoja nostalgisia biisejä, kalakeittoa, kesäisiä mekkoja, paljaita varpaita, itse tehtyä mehua, mansikkainen täytekakku, kirppisastioita, jaloissa juoksevia lapsia, sekalainen kokoelma pöytäliinoja, koivut portin juureen…

Muuten tällaiset kesäjuhlat taitavat olla vielä suht hyvin järjestettävissä, mutta tuo paikka tuottaa harmaita hiuksia; meille tärkeä ympäristö ja vanha pihapiiri… Suunnittelu siis jatkukoon.

We are planning here our wedding party. We are already married, but now we will celebrate it with closest relates and friends - as we promised last autumn. The finnish song "I got everything from my life" by Pepe Willberg has some feeling I would like to create: Summer party in old yard, summer dresses, old nostalgic songs, fish soap, children having fun, strawberry cake. We will see, what kind of party we are finally going to get!


_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebook and Pinterest!

maanantai 2. helmikuuta 2015

Our Friendship Will Last Forever - or Will it? + Funky Homo sapiens Discount Code



Ystävyys. Monesti postaus syntyy kuin itsestään, mutta kun päätin kirjoittaa ystävyydestä, iski jumi. Mistä aloittaisin, mihin keskittyisin ja miten lopettaisin? Ystävyys on kasvattanut vuosi vuodelta lonkeroitaan, ja äitiyden ja puolison löytymisen myötä lonkeroita on tullut vain lisää. Hyvin vahvoja lonkeroita. Jotenkin myös pelottavalla tavalla. Minulla on kaikki niin hyvin; niin paljon lonkeroita turvaamassa elämääni. Mitä jos jotain tapahtuisi, ja jokin lonkeroista katkeaisi…?

Lonkeroiden katkeaminen on nyt tullut muutamana yönä mieleen. Flunssan myötä olen nähnyt painajaisia öisin. Ja painajaisissa lonkeiroita on katkennut. Vaikka tiedän, että ne ovat unta vain, ovat ne oman mieleni tuotteita. Huolettaako minua jokin? Tunnenko syyllisyyttä jostain? Vai ymmärränkö nyt enemmän? Arvostanko enemmän? Ja pelkäänkö sitä kautta enemmän?



Jatkuva kiire ja väsymys. Tuntuu, että en pysty antamaan tarpeeksi aikaa läheisilleni, ystävilleni. Tiedän, että suurin osa ymmärtää tämän. Kuten he ovat mielessäni, olen minä heidän mielessään - vaikkei toisistamme kuultaisikaan kuukausiin.

Puoliso; hänkin ymmärtää. Mutta riittääkö ymmärrys kuinka pitkään. Niin moni eroaa. Miksi? Mitä voisin tehdä paremmin? Paljon, nyt kun mietin. Kuinka paljon voisin enemmän halata häntä? Kuinka paljon useammin voisin kertoa hänelle, että arvostan häntä? Kuinka paljon enemmän voisin vain jäädä hetkeen; istua vieressä, kuunnella, nauraa - antaa pyykkikasojen odottaa? Ihan vain siinä arjen keskelläkin, kuinka paljon enemmän voisin antaa hänelle?

Mutta lapsi; hän ei ymmärrä. Lapsi ei ymmärrä, ettei äidillä ole aikaa. Lapsi tarvitsee aikaa ja läheisyyttä. Keskustelukumppania, leikkikaveria, lohduttajaa, opettajaa, ystävää nimeltä äiti, joka on saatavilla ja auttaa, tukee ja turvaa, kun lapsi sitä tarvitsee.

Monesti Ystävänpäivien ja muiden juhlien sanoma hukkuu kaiken kaupallisen ja traditionaalisen juhlinnan taakse - myös minulla. Nyt pysähdyin kuitenkin tämän blogijutun kirjoittamisen ansiosta miettimään, mitä muuta voisin tehdä? Mitä voisin ihan vain siinä arjen pyörityksen ympärillä tehdä paremmin? Mitä tuumitte; olisiko hyvä teema tälle ystävänpäivän vietolle?



Kuten edellisestä voitte vetää johtopäätökset, tulen tulevina vuosina varmasti vieläkin enemmän panostamaan perheeseeni. Muut sukulaiset ja ystävät säilyvät sydämessä, vaikka panokset väkisinkin pysyvät pieninä. Mutta jos vain ehdin, tulen muistamaan heitä pienin teoin. Varsinkin kauempana asuville sukulaisille ja ystäville tämä teko on helposti toteutettavissa lähettämällä postissa kortti tai pieni, juuri hänelle suunnattu lahja.

Tiedättekö tunteen? Kun kortin tai paketin saamista ei osaa odottaa? Sellainen tulee ihan yllättäen? Ystävältä tai sukulaiselta. Pieni viesti mukana. Kortti taikka lahja selkeästi mietittyä sinua ajatellen? Olen näitä silloin tällöin saanut - ja olen tämän itsekin tehnyt muutaman kerran; lähettänyt kortin tai pienen lahjan - ja kirjoittanut siihen lyhyesti kuulumisia tai miksi juuri tämän lahjan halusin hänelle lähettää. Kuinka paljon kortin ja lahjan saajat ovatkaan ilahtuneet, ja itsellekin on tullut äärimmäisen iloinen mieli.

A l e k o o d i

Funky Homo sapiensin verkkokaupassa (klik) on kortteja sekä pieniä ja vähän suurempiakin lahjaideoita ystäville. Valikoimassa on mm. Polkka Jamin, Nouseva Myrskyn, Saana ja Ollin sekä Andy Eats Only Candyn tuotteita - mainitakseni, koska ovat minun suosikkejani! Monet tuotteet tuovat hymyn huulille; ovat niin värikkäitä, iloisia ja positiivisia; juuri sopivia Ystävänpäivän teemaan. Ja nyt saat ystävänpäivän kunniaksi 14.2.2015 asti koodilla "MrsSinn" verkkokaupasta 25 prosentin alennuksen!



Kuvissa / meidän kodissamme seikkailee Funky Homo sapiensin Funky Bambi (klik), jonka annoin Miinalle joululahjaksi. Kun Miina näki tämän joulupukin tuoman bambin uuden sängyn päällä, ei hän nähnytkään uutta sänkyä. Kaikki huomio meni tähän suloisuuteen.

Mikä oli kiellettyä ja saavuttamattomissa lapsena, säilytti myös kiinnostuksen. Niin ainakin minulla. Niin tämäkin bambi. Funky Bambi on nimittäin pehmoveistos, koriste. Säilytämme sitä ylhäällä, katsellen ja ihaillen. Ja Miina jaksaa ihailla sitä, vieläkin. Olen kuitenkin henkisesti varautunut tilanteeseen, jossa Miina ottaa bambin käyttöönsä joskus salaa leikkeihinsä, ja bambi joutuu mummu-kirurgin korjattavaksi. Bambi on suunniteltu ja valmistettu käsityönä Suomessa, kuten kaikki Funky Homo sapiensin tuotteet.

P.S. Ajatukset ystävyydestä oli näemmä helpompi jäsentää lonkeroina. Tarkennuksena loppuun siis, jos vaikutti epäselkeälle: Lonkero = Ystävyys.

P.P.S. Helsinkiläisille ja siellä matkaaville: Funky Homo sapiens on avaamassa myymälän osoitteeseen Aleksanterikatu 26 helmikuun alussa. Valikoimassa paljon ihanaa; verkkokaupan ihana valikoima on tälle vasta alkua!

P.P.P.S. Funky Bambin seikkailut kodissamme jatkuvat ainakin yhden jakson verran; niin söpöjä kuvia sain tallennettua viikonloppuna kameraan tästä kaverista kodissamme, etten tohdi kovalevylle niitä jättää. Saan näin pitkästä aikaa vähän sisustusjuttujakin mukaan blogiin!

Ja P.P.P.P.S. Bambi on saatu bloginäkyvyyttä vastaan. Lähdin tähän blogiyhteistyöhön mielelläni, sillä Saia Funky Homo sapiensista on niitä parhaimpia esimerkkejä ystävällistä ihmisistä, ja mikä siis paremmin sopiikaan ystävänpäivän teemaan kuin ystävällisen ihmisen yrityksen tuominen laajemmalle yleisölle nähtäväksi? Kiitos Saia!



Friendships have grown into new dimensions after I found my husband and we got our own children; I sometimes feel very vulnerable - maybe because everything is so well. But at the same time I feel I can't give enough to my family, relatives and friends. This week I have had nightmares where I have lost important friends around me. Maybe the dreams were a wake up call for me to ponder what I might be able to do better. 

For now on I will give more time and attention to my family and have a better conscience about it - although it might mean that I might not have time to do home work or have as much time to other friends as earlier. But I will accept the facts, because the time is limited. Other friends are still there and I will surely remember and think about them. I will try to remind myself, that also the little things can cause big delights in emotion-wise. For example a card or a little present via post to a friend, who lives too far to meet often. 

D i s c o u n t  C o d e

Funky Homo sapiens web boutique (click) offers you great cards and present ideas to ones friends. You have a change to have 25 % discount at the boutique by using a discount code "MrsSinn" at the checkout. I recommend: click and see, what lovely products the shop has to offer! Great selection of Finnish design! For example the Bambi in the pictures is from that wonderful web boutique.


_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebook and Pinterest!