tiistai 31. toukokuuta 2016

Mielialat lautaselta, osa I // MSAS-analysis



Lainaan otsikossa kaiken alkua ja juurta; Marttilan tilan Jonnan blogikirjoitusta, joka sai minut tammikuussa miettimään ravinnon merkitystä mielialaani. Hermot tuntuivat kiristyvän turhankin herkästi. Alakulo vaivasi. Ja samaan aikaan vatsa eikä suolisto tuntunut toimivan oikein. Näiden asioiden yhteyttä en kuitenkaan osannut ajatella; vatsa kun oli vaivannut jo pikkutytöstä asti. Laktoosi-intoleranssi näes. Ja sitä laktoosia tuntuu olevan niin monessa paikkaa. Ja kun jossain vaiheessa huomasin, että kyllä se maha jonkin verran laktoosia sietää, söin sitä pieninä määrinä suklaan, jäätelön, kahvimaidon, leivosten ja vierailulla ollessa myös ruuan muodossa.

No. Jonnan kirjoitus sai minut ajattelemaan asiaa. Jonna oli käynyt MSAS-analyysissa, missä oli testattu häntä ja annettu ravintosuosituksia tuleville kuukausille. Googletin kyseistä analyysiä, ja voin kertoa, että olin osin skeptinen - mutta osin myös kovin kiinnostunut.

Perinteinen lääketiede ei tuntunut antavan ongelmiini ratkaisua; laktoosi-intoleranssi oli toki testattu, mutta esim. keliakiakokeissa tai mahalaukun tähystyksestä en saanut mitään konkreettisia neuvoja tulevaan. Todettiin vain, että jotenkin mahalaukku toimii huonosti, kun närästää. Lääkkeitä olisivat toki kirjoittaneet, mutta närästyslääkkeidenkin pitkäaikainen käyttö vain pahensi tilannetta. Havaittiin, että B-vitamiinin osalta on puutosta, mutta toisaalta todettiin, että se ei kyllä imeydy elimistöön, jos se on tässä kunnossa.

Hiivaa elimistossäni oli ilmeisen liikaa; niin paljon, että ihossani näkyi hiivan aiheuttamia pigmentin muutoksia aika ajoin. Paitsi, että olivat kauhean näköisiä etenkin kesällä muun ihon ollessa ruskettuneita, ne myös kutisivat. Olin kuin pieni simpanssi, kun yritin kutitella yläselkääni aina sopivan tilaisuuden tullen...

Laktoosi-intoleranssin vuoksi välttelin tietenkin laktoosia, mutta omat päättelyni johdattivat myös ruokavalioon, jossa välttelin hiivaa (eli kaikkea hiivalla nostettuja leipiä ja leivonnaisia). Sokeristakin yritin pysytellä erossa, mutta huonoin lopputulemin; välillä oikein hyvin, välillä aivan todella kehnosti.

Nämä eivät kuitenkaan tuoneet ratkaisua asiaan. Näin jälkikäteen voin arvioida, että kärsin suhteellisen pahoista mahan ja suoliston ongelmista noin kymmenen vuotta - ja omasta käytöksestäni päätellen ongelma paheni loppua kohden johtaen hyvin pitkälle myös heikkoihin hermoihin.



Kiinnostuin siis syystäkin MSAS-analyysista, jossa analysoitaisiin elimistöni tila - ja arvioitaisiin ravintoaineet, joita minun tulisi välttää. Ja näin päätin mennä analyysiin!

Kun analyysin aika koitti, olin sairastellut reilun kaksi viikkoa; ensin influenssaa ja sitten kaiken maailman jälkitauteja. Olo oli siis kerrasaan heikko, mutta aikaa en perunut, sillä ajattelin itse olevani jo terve (näin jälkikäteen olin korkeintaan toipumistilassa). Pelkäsin kuitenkin sairastelujeni vaikuttavan analyysiin, mutta analyysin tehnyt hoitaja totesi, ettei asialla ole merkitystä.

Ja niin katseltiin käyriä sähkön virratessa elimistössäni. Ja niin; kaikki muut käyrät olivat alavireisiä, eli huonoja - paitsi hampaani: ne voivat vallan mainiosti. Epäusko iski; voinko olla niin huonossa kunnossa. Hoitaja kävi tuloksia läpi ja totesi tulosten olevan loogisia; maha, ohutsuoli ja paksusuoli toimivat niin huonosti, että niiden pohjalta moni muukin osa elimistöstäni oli alavireinen.

No sitten katseltiin ravintoainekäyriä. Tällä kertaa en enää katsellut käyriä epäuskoisesti, vaan jotenkin moni epäilemäni asia vahvistui analyysissa. Mutta sitä en ollut arvannut, että niin tavattoman moni raaka-aine ei sopinut minulle. Hoitaja tähdensi näitä tuloksia katsellessa, että kyse on nyt tämän hetken tilanteesta; suolisto oli päässyt erittäin huonoon kuntoon, minkä takia vältettäviä ravintoaineita oli paljon. Todennäköisesti vältettävien ravintoaineiden määrä vähenee huomattavasti kolmen kuukauden jälkeen, jolloin olisi kontrollikäynti.

Sitten mitattiin, kuinka hyvin elimistössäni on tarvittavia vitamiineja ja mineraaleja. No, eivät nämäkään parhaimpia mahdollisia tuloksia olleet; suurin puutos oli B-vitamiineista, mutta niitä en saanut lupaa syödäkään vasta kuin puolentoista kuukauden päästä kuurin alkamisesta. Syystä, että se olisi turhaa (eivät imeytyisi) ja syystä että ne rasittaisivat vain enemmän suolistoa juuri kyseisellä hetkellä, kun asiat olivat huonosti. Lisäksi oli puutetta magnesiumista, kalkista, D-vitamiinista - ja natriumista. Söin suolaa siis liian vähän. Tai kuten vastaanotolla ymmärsin; söin vääränlaista suolaa.

Lopuksi oli mielestäni kaikkein oudoin tapahtuma; elimistöstäni tapettiin ulkoiset allergeenit, joita tähän vuoden aikaan aiheuttaa esimerkiksi kostean ilman home-itiöt ulkoilmassa. Miksei sisätiloistakin tulleet, mutta toivon tietenkin, etteivät kyseiset epäpuhtaudet olleet sisäilmasta imettyjä. Niin elimistöni läpi virtasi jälleen sähköä, ja pöpöt tapettiin. Hoitaja kävi läpi listoja kanssani ja vinkkasi vitamiineista ja ruuista, joita uudella ruokavaliolla voisi käyttää. Hän oli huolissaan perunan poissajättämisestä. Minä olin enemmänkin huolissaan rukiin poisjättämisestä - ja mietin mielessäni keksejä ja pullia, joille nyt saisin sanoa hyvästit ainakin hetkeksi. Siinä papereita katsellessamme alkoi nukuttaa ihan hirveästi. Väsytti, enkä oikein jaksanut enää keskittyä keskusteluun.



Niinpä ajoin analyysista väsyneenä suoraan kotiin. Keitin kahvit, ja otin kaapista geisha-suklaan. Sen syötyäni huomasin, että enhän minä tätäkään olisi saanut syödä. Aloin miettiä, mitä illalla söisin, ja totesin, että eihän meillä ole mitään, mitä syödä. Paitsi kaurahiutaleita ja -leseitä. Aloin googlettamaan "leipää ilman jauhoja" - tavoitteena löytää joku sopiva resepti tähän hätään. Yhden löysin, johon oli melkein kaikki ainekset; siemenporkkanasämpylät. Korvasin vain puolet siemenistä kauraleseillä ja raastin porkkanat hyvinkin karkeasti, vaikka ohjeen mukaan olisi pitänyt raastaa hienoksi.

Niistä tuli enemmän kasvispalleroita kuin sämpylöitä. Mutta hyviä olivat. Illalla selailin Ihana talo maalla -blogin juttuja, josta löytyi hyviä vinkkejä uuteen ruokavalioon. Tunnustan: olin aivan pihalla. En tuntenut edes raaka-aineita, joita resepteissä oli. Mies nauroi, kun tunnustin, että mahassa kiertää. Ja kyseli kiinnostuneena ja sitten huvittuneena, miten se analyysi tehtiin.

Yhdessä tuumin kuitenkin analysoitiin, että liikaahan me viljaa on viime aikoina syöty - samoin kuin herkkuja.

Ja näin alkoi ihan uusi elämänvaihe. Niin ainakin uskoin ja toivoin. Paremmilla hermoilla - ja paremmalla mielialla - sekä terveellisemmin.

Laitanpa tähän loppuun vielä ruoka-aineet, joita minun piti välttää seuraavat kolme kuukautta: laktoosi, vuohenmaito, soijamaitotuotteet, omena, banaani, viinirypäle, rusina, mansikka, ohra, ruis, vehnä, speltti, tofu, musta tee, punaviini, limonaadit, light-tuotteet, aromivahvenne, aspartaami, hunaja, xylitol, bambun varsot, pavut, pavun idut, ruusukaali, keräkaali, selleri, sienet, herneet, paprika, peruna ja lopuksi: lanttu.

Noh, mitä sanotte? Kerronpa, että Jonnan listalla oli tuolloin tammikuussa viisi raaka-ainetta. Oletin tietenkin, että minullakin tulisi jonkinmoinen samanmoinen tulos. No, tuli pikkasen pidempi lista.

Ajattelin, että tästä olisi varmaan joku toinenkin kiinnostunut, miten minun kävi? Ja siksi aloinkin jo helmikuussa kirjoittelemaan ajatuksiani ylös; kehitystä ja karikkoja ja uusia ahaa-elämyksiä. Ja nyt kesän kynnyksellä tiedän, että haluan julkaista nämä kirjoitukset, sillä tulokset olivat oikeasti hyvät. Nyt siis kesän aikana julkaisen muutaman postauksen aiheeseen liittyen; kuka tuhahtaa näitä lukiessaan, kuka kokee nämä hyödyllisenä, mutta itse koen, että tämä oli niin iso juttu elämässäni, että tuntuisi väärälle jättää jotain näin hienoa asiaa jakamatta.

Jatkoa siis seuraa!





I was analysed by MSAS-hardware and -expert on February. After three month diet I dear to publish my experiences; it helped!




_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!




16 kommenttia:

  1. Tämä oli minulle todella kiinnostavaa luettavaa. Omakohtainen tarinani ja huonot arvot ja vointi ovat juuri kohentuneet. Minulta epäiltiin ties minkä ruoka-aineen sopimattomuutta. Lopult omasta aloitteestani ja epäilyistäni johtuen olen kuitenkin selvittänyt, mikä minulla on kaiken pahan alku ja juuri: maito. Ja en nyt puhu maidon laktoosista vaan maitoproteiinista. Minulla oli kilpirauhasarvot huonot ja siihen tarjottiin jo loppuelämän korvauslääkitystä. Kun maidon aiheuttamat vatsaongelmat alkoivat helpottaa maidon poisjättämisen jälkeen päätin, että menen 5 kk:n päästä uudelleen kilpirauhas- ja muihin testeihin. Sitten otan lääkkeet, jos tilanne on yhä huono. Tässä ajassa kilpirauhasarvoni palasivat kuitenkin normaaliin, vatsavaivat loppuivat, hivenainearvot paranivat, iho parani, hiustenlähtö ja palelu loppuivat ja tavallinen flunssasairastelukierre loppui. Maitoa tulee joka tuutista valmisruuissa ja lounasruuissa. Kannattaisi kokeilla sinunkin edes pientä maidotonta jaksoa, kun huomasin, että maito ei ole sinulla kiellettyjen listalla. Onko sinulta tutkittu maitoproteiiniallergiaa? Jos ei ole, voit tehdä oman parin viikon kokeilun. Minullakin luultiin kaikkia muita aiheuttajiksi, mutta Suomessa harvoin epäillään maidon proteiiniallergiaa (minulla myös laktoori-intoleranssi). Laktoosin välttäminen ei aina kuitenkaan riitä. En nyt yhtään tuputa asiaani, mutta vinkiksi vain halusin tämän kertoa, koska tuo proteiiniallergia juuri estää suolistossa ravintoaineiden imeytymisen ja aiheuttaa lopulta näitä autoimmuunisairauksia (kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, osteoporoosi ja altzheimer) ja tietoa tästä yhteydestä löytyy tosi vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...Tai tarkoitan, että maitoproteiinin haitoista löytyy kyllä tietoa tosi paljon googlettamalla, mutta virallinen lääketiede harvoin tarjoilee tätä vaihtoehtoa. Ja sorry kuormitus näin pitkällä viestillä!!

      Poista
    2. Eikä mitään tarvitse pyytää anteeksi; luin joka sanan todella mielellään! :) Periaatteessahan tuon testin ilmeisesti olisi pitänyt havaita elimistön sietokyky myös maitoproteiinia kohtaan; eihän se varmasti takuuvarma testi ole, mutta itse jätin kaikki laktoosia sisältävät tuotteet pois ja jo se auttoi huomattavasti. Voisi kuitenkin kokeilla muutaman viikon jakson ihan ilman maitotuotteita ollenkaan; ei se varmasti pahitteeksi ole. Itsellä on kuitenkin jo tässä nykyisessä ruokavaliossa vielä opeteltavaa, joten ehkä otan askel kerrallaan :)

      Todella hienoa, että päätit itse testata tilanteen! Itselläni suolisto oli jo tosiaan päässyt niin heikkoon kuntoon, että olisi ollut siltaa miljoonalottovoitto-tuuria, jos olisin keksinyt jättää nuo kaikki listaamani tuotteet pois ruokavaliosta :) Mutta kuinka monelta lääkekuurilta ja sairaudelta todellakin vältyttäisiin, jos mietittäisiin ruokavalio vain uusiksi. Onneksi teit sen itse ja säästyit lääkitykseltä!

      Poista
  2. Hei! Olen sairastanut vuosia laktoosi-intoleranssia ja kilpirauhasen vajaatoimintaa, minulla on myös ollut erilaisia vitamiinien ja hivenaineiden imeytymisongelmia, muttei keliakiaa. Maaliskuussa lääkärini vaihtui, ja uusi lääkäri halusi verikokein testata maitoproteiiniallergian. Hänen epäilynsä osui oikeaan, olen nyt muutaman vkon harjoitellut täysin maidotonta elämää, gluteenitonta ruokavaliota olen noudattanut useamman vuoden kilpirauhasen ongelmiin. Lääkäri kertoi, että maitoproteiiniallergia on useiden autoimmuunisairauksiemme syy. Näitä tauteja ovat mm.kilppariongelmat, 1-tyypin diabetes ja uusimpana löydöksenä keuhkoveritulppa. T Kirsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valistunut lääkäri sinulla - hienoa, että syy löytyi. Maidon korvaaminen kaura- yms. valmisteilla omassa ruuanlaitossa on ollut minusta tosi helppoa ja uskon, että se on terveellistä koko perheellemme, kun näitä mainitsemiasi vakavia sairauksia löytyy koko ajan lisää maidon aiheuttamana.

      Poista
    2. Todellakin; onni, että sinulla oli näin valistunut lääkäri! Maito ja vehnä ovat jotenkin niin sisäänkirjoitettuja suomalaiseen ruokaan; lounaat ja kahvit ovat niin yleisesti näillä höystettyjä, että on kai sitten liian suuri kynnys nostaa asia esille? Itselläni tuon mainitsemani listan noudattaminen ei ollut helppoa, kuten jatkokertomuksista selviää, mutta hyvällä suunnittelulla ja itsekurilla siitä selviää :)

      Poista
  3. Itsekin kärsin myös laktoosi-intoleranssista. Tosin otan erittäin herkästi tabletin enkä uskalla yhtään leikkiä jos vatsa sietäisinkin. Meillä on nyt pitemmän aikaa pastaa syöty gluteenittomana ihan vatsan vuoksi. Huomattavasti parempi olo. Jopa pizzapohjan teemme gluteenittomana ja rahkapohjaan. Itselläni käy heti vatsaan vaalea "pullamössö" leipä. Hiiva on paha, se turvottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä; paljon sellaisia pieniä juttuja, joilla voi vaikuttaa itse omaan hyvään oloon! En ole siis yksin ongelmieni kanssa, mikä tietenkään toisaalta ei ole kiva juttu - mutta ehkä kertoo, etten ole niin epänormaali sittenkään ;)

      Poista
  4. Tosi mielenkiintoinen juttu! Itse olen pikkuhiljaa syksystä lähtien muuttanut omaa ruokavaliota terveellisemmäksi, lisäten hedelmiä ja marjoja sekä kasviksia ruokavalioon ja jättämällä vähemmälle perunaa ja viljoja. Toukokuun alussa tein 9 päivää kestävän puhdistuskuurin, jonka jälkeen olo keveni ja olen ollut huomattavasti pirteämpi. Lisäksi minulla on ollu kaikenlaisia pakotuksia ympäri kehoa jo vuosia ja kuurin jälkeen pakotukset ovat vähentyneet huomattavasti. Kyllä sillä mitä syömme on niin suuri vaikutus omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Odotan mielenkiinnolla jatkoa tähän. Itsekin voisin kuvitella meneväni tälläiseen testiin kunhan lähden hoitovapaalta takaisin työelämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos testi kiinnostaa, kannattaa mennä juuri ennen kuin palaat työelämään. Voi olla nimittäin aika suuri muutos, ja ensimmäiset viikot voivat olla tosi raskaitakin. Kerron sitten lisää seuraavassa "osassa" :)

      Poista
  5. Jee!:)) Hyvä että ruokamuutokset on auttanut. Mä olen nyt uskaltanut jo välillä syödä pari perunaa, kylässä maistanut normi kakkua.. Mutta entiseen ei kyllä ole enää paluuta. Vointi on niin paljon parempi vähemmällä tärkkellyksen määrällä. Useammasta suusta on myös kuulunut "oletpas laihtunut kevät-talven aikana!" ..ei niitä kiloja kyllä oo pahemmin karissu, mutta se pöhötys ja turvotus on hävinnyt.;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin. En tiedä, millainen pöhö olisin, jos en olisi kuuria aloittanut, sillä nytkin housut tiukkenee viikko viikolta ;) Työelämän varjopuolia; istut vain päivät, eikä tunnu olevan aikaa ja jaksamista liikkumiseen vapaa-ajalla. Mutta hei: se toisaalta kertoo, että ruoka imeytyy jälleen elimistööni ;)

      Kiva kuulla, että sullakin on olo parempi - edelleen :) Mullakin on tosiaan paljon parempi; mutta kerronpa lisää sitten seuraavissa "osissa" ;)

      Poista
  6. Olenpa otettu, että olet löytänyt blogistani vinkkejä! Tsemppiä elämänmuutokseen, kuulen mielelläni lisää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä, muistin heti sinun blogin, kun aloin miettiä, mitä suuhun nyt laittaisin :) Jos olisi varaa jollekin ravintoterapeutille, pestaisin sen heti tekemään kuukauden ruokalistan; olen armottoman laiska kokeilemaan uutta ja etsimään virikkeitä ruuan laittoon. Mutta nyt keväällä oli siis pakko; ja sinun blogi oli yksi, joka auttoi eteenpäin; kiitos siitä :)

      Poista
  7. Tää onkin kiinnostava juttu! :)
    Pitääkin lueskella aiheesta lisää heti kun olen vähän vastaanottavammalla tuulella. (nyt väsypöhnäturvotus kun olen syönyt vähän huonosti...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osui ja upposi siis juurikin tässä ja nyt -olotilaan ;)

      Kannattaa tutustua, ja lisää aiheesta paasausta on tiedossa! :D

      Poista

Olen iloinen, jos jätät ajatuksesi!