maanantai 1. huhtikuuta 2019

Pienin askelin // With Small Steps





On vuorossa yhteispostaus kera joukon omavaraisuus-bloggaajia, eli taas on kuukausi hujahtanut! Vaikka tuntuu, että aika on kulunut nopeasti, on kuukaudessa tapahtunut merkittäviä loikkauksia - ei ehkä niinkään omavaraisuuden saralla, mutta oman hyvinvoinnin, mikä on kuitenkin merkittävä pääoma omavaraisuuden kasvattamisenkin kannalta. Kuten eräs lukijani kommentoikin, jos omaa jaksamista ei ole, ei ole juuri minkääntasoista omavaraisuuttakaan.

Omavaraisuuden tärkein kulmakivi taitaakin olla itse "päätekijän" hyvinvointi; mitä paremmin sitä itse voi, sitä paremmin sitä jaksaa myös tehdä asioita. Niin yksinkertaista - mutta silti: liian usein sen unohtaa. Ja minä voin rehellisesti sanoa, että en ole kunnioittanut sitä läheskään toivottavalla tasolla. Tarvittiin lopulta lääkärin lausunto uupumuksesta, minkä jälkeen ymmärsin, että nyt on tosi kyseessä.

Kuluneen kuukauden aikana tärkein tehtäväni on edelleen ollut oman hyvinvoinnin kohentaminen. Siihen on auttanut merkittävästi palkkatyön 50 prosentin vähenemä. Siihen olisi tarjottu myös lääkkeitä jo alkuvuodesta, mistä kuitenkin kieltäydyin. Kaikesta huolimatta koin, että minulla riittää voimia nostaa itseni suosta ilman lääkkeitä. Enkä kokenut, että lääkkeet poistaisivat itse syytä - nehän vain vaimentaisivat syyn seurauksia. Olen siis pureutunut syihin. Syynä ei ole ollut omavaraisuuden kasvattaminen, vaikka asiasta nyt tässä postauksessa kirjoitankin. Syynä ovat olleet monet muut asiat, jotka heijastavat pitkältäkin historiasta tähän päivään. Miksi kuitenkin kirjoitan tästä nyt?

Siksi, että tuo uupumus ja lievä masennus johtivat siihen, että aloin karsia elämästäni niitä kivoja asioita, jotka ennen olivat tuoneet iloa ja voimaa elämään. Juuri niin kuin ei pitäisi tehdä - mutta juuri niin kuin uupunut ja masentunut helposti tekee. Omavaraisuus, itse tekeminen, puutarhan suunnittelu, torpan rempat ja seuraavan kauden omavaraisuusideoinnit tuntuivatkin enemmän rasitteelle kuin kivalle jutulle - vaikka ennen ne olivat juuri niitä asioita, joista nautin täysin siemauksin - ja joista sain voimaa arkeen!


Ensimmäisten kahden kuukauden aikana diagnoosin saatuani olin pidemmän paussin kokonaan pois palkkatöistä, luin kirjoja uupumuksesta, kuuntelin podcasteja, tunnustelin itseäni, harjoitin intuitiivista kirjoittamista, opettelin joogaamaan ja meditoimaan. Käytin myös mäkikuismaa, jota käytetään paljon mm. Saksassa lievän masennuksen hoitoon. Yritin tehdä kivoja asioita elämässä lääkärin ja psykologin kehoituksesta ja teinkin jonkin verran - mutta huomattavasti vähemmän ja hitaammin kuin ennen uupumusta. Viimeisimmän kuukauden aikana voimat ovat alkaneet ajoittain palautumaan, ja vanha oma iloinen ja pirteä itseni on alkanut nostaa päätään ja mieleeni nousee aina vain uusia ideoita, joita haluaisin toteuttaa.

Omavaraisuuden saralla tämä on näkynyt monessa asiassa; seuraavan kasvukauden ideoinnissa, taimikasvatuksen aloittamisessa - ja mikä uusinta ja mielestäni hienointa: itse tehdyssä maalissa! Olen niin onnellinen, kun jaksoin ryhtyä johonkin aivan uuteen, sillä vaikka alku kulutti henkisiä voimia verrattain paljon, oli lopputulos äärimmäisen palkitseva.

Toinen uusi asia on ollut, että haksahdin tekemään YouTube-videoita, joista olen saanut jo kaksi julki. Ensimmäisestä videosta kerroin täällä ja toinen videon linkki on alla. Videon aihe liippaa hyvinkin omavaraisuutta, sillä teen siinä ensimmäistä kertaa elämässäni itse tehtyä maalia - ja testaan sitä muutamiin kalusteisiin. Lopputulos oli kiitettävä, joten suosittelen katsomaan videon tai tutustumaan jotain toista kautta itse tehdyn pellavaöljymaalin valmistukseen. Niin helppoa se on, niin halpaa se on - ja niin myrkytöntä, etten voi muuta kuin suositella! Kuvissa näkyvä tuvan ruokapöytä on käsitelty tuolla aineella. Pinta ei ole aivan vielä lopullinen (eli kuivunut täysin kovaksi), mutta kuvia varten oli pöydän päälle laitettava vähän jo tilpehöörää rekvisiitaksi.


Viikonloppuna rakensimme torpalle myös uuden taimihyllyn etelään avautuvan tuvan ikkunan eteen. En ole ennen kasvattanut taimia torpalla, mutta nyt se on käytännössä pakko, sillä vietän siellä yli puolet viikosta - ja miehen huostaan en uskalla taimikasvatuksia jättää. Koska tilat ovat erittäin pienet, oli jotain keksittävä. Löysin jo tästä vinkin Jovelan Johannan postauksesta, mutta mikä hassua: en puhunut siitä mitään  miehelle, koska ajattelin, että hän tyrmää sen koukkuihin / kattoon kohdistuvan kovan painon takia. Mutta viikko tästä eteenpäin, mies itse ehdotti, josko tekisimme taimihyllyn ikkunan eteen roikkumaan katosta. Voitte arvata, että olin ällikällä lyöty ja mietin tämän jälkeen, kuinka samanlaisiksi voivatkaan pariskunnan ajatukset ajan saatossa muovautua...? Ja kattokin kuulemma kestäisi, sillä koukkujen kohdalla on sopivasti tukeva palkki tukena!

Mutta niin: syntyi helposti toteutettu ja helposti kasattava ja vieläpä helposti säilytettävä taimihylly, jonka hyllyt tosin jo melkein täyttyivät tomaateista ja muutamista yrteistä. Hieman ihmettelen, mihin seuraavat taimet sitten laitan, kun niiden aika koittaa, mutta vielä ei ole sen haasteen aika onneksi. Taimet on istutettu vanhoihin istutusruukkuihin, jotka ovat tulleet vuosien saatossa milloin minkäkin kukan mukana. Altakasteluruukkuina toimivat säilytysrasiat. Toivotaan, ettei aurinko paahda niitä pilalle kevään aikana, sillä näille olisi käyttöä taas syksymmällä marjojen kypsyttyä.

Muutama kuva uudesta pöydän pinnasta sekä edellä puhutusta taimihyllystä siis ohessa. Pienin askelin siis edetään tänä vuonna omavaraisuuden osalta, mutta viime vuosina rakennetuilta hyviltä pohjilta on onneksi helpompi ponnistaa uuteen kasvukauteen!

Loppuun vielä muutama vinkki tämän postauksen asiasisältöön liittyen. Kehoitan jokaista vanhan talon kunnostajaa ja vanhassa talossa asujaa, liittymään Rakennusperinteen Ystävät -yhdistyksen jäseneksi. Jäsenenä saat vuodessa useamman, erittäin laadukkaan lehden, joista jokainen on täynnä asiaa - ja tärkeää asiaa, jos haluaa vaalia vanhaa taloa ja pidentää sen käyttöikää. Lehdet ovat täynnä vinkkejä itse tekemiseen, eli erittäin lähellä myös omavaraisuuden ideologiaa. Toinen yhdistysvinkki liittyy siemeniin ja Maatiainen -yhdistyksen jäsenlehteen. Tähänkin yhdistykseen kehoitan jokaisen omavaraisuudesta tykkäävän liittymään, sillä saat siemenet tämän jälkeen jäsenhintaan - ja ehkä tärkeimpänä siksi, että saat jälleen mahtavia tietopaketteja kotiisi lehden muodossa liittyen kasvien ja eläinten kasvatukseen - mutta myös paljon muuhun. Suosittelen!



Niin ja jos siellä lukijoissa tai heidän tutuissaan löytyy samankaltaisia jaksamisen haasteita arjessa, voin vielä vinkata viimeisimmän kuukauden henkisen kasvuni uudet tukipilarit: kiitollisuuspäiväkirja, jonka toteuttamiseen sain hyviä vinkkejä täältä - sekä Läsnäolon voima -kirja, jota olen kuunnellut Storytelin kautta. Kiitollisuuspäiväkirjasta olen kuullut niin monelta taholta hyvää, että päätin kokeilla - ja tulokset kyllä huomaa todella lyhyessäkin ajassa jo. Mutta toisaalta, jos kirjoittamisen lopettaa, senkin huomaa. Eckhart Tollen Läsnäolon voima -kirjasta löysin puolestaan jotakin, mitä en ollut aiemmin käsittänyt ollenkaan - vaikka läsnäolosta nyt kuulee nykyään joka tuutista. Niin yksinkertaisia asioita, mutta silti niin merkittäviä ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Täytyy kuitenkin myöntää, että tuo kirja ei ole yksinkertainen kuunnella eikä varmastikaan lukea, mutta sanoma aukeaa kyllä, kunhan jaksaa vain kuunnella tai lukea eteenpäin - ja ehkä kuunnella tai lukea vielä toisen kerran, kuten minä olen jo tekemässä!

Sellaisia kuulumisia omavaraisuuden osalta. Ja seuraavassa lista postauksista, jossa eri bloggaajat kertovat omilla tahoillaan edistyksestään. Paljon mielenkiintoista luettavaa taas tiedossa siis:

Urban Farming  
 
Harmaa torppa 
Tsajut  
 
Sarin puutarhat 
Korkeala  
Jovelan talopäiväkirja  
Maalaiskaupungin piha 
Riippumattomammaksi  
Kohti laadukkaampaa elämää  
 
Metsäläisten elämää  
 
Sorakukka 
Laura eli Javis  
Maatiaiskanasen Elämää  
 
Rakkautta ja maanantimia  
Palokankaan pientila  
Alussa oli Vehkosuo 
Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogi  
 
Pienenpieni farmi 
Iso-Orvokkiniitty  
Villa Koira  
Mrs Sinn 
Torpan Tyttö  
Ku ite tekee  
Luomulaakso  
 
Saman otavan alla  
Caramellia  
 
Airot ulapalla  
 
Villa Kotiranta  





Our new DIY sheedling shelf in front of the window. Tomatos and herbs; here we come! In the Youtube-link before you can see, how i did paint myself! It is very easy; you need only liseed oil varnish and pigment. I recommend!



_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!

32 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus <3

    Arvostan rehellisyyttäsi ja kykyäsi kirjoittaa asioista helposti ymmärrettävästi.

    Olen todennut tämän aiemminkin, mutta teillä on hurjan kaunista. Seuraavaksi menen kurkkaamaan tube-kanavaasi, sen olemassaolo on mennyt minulta jotenkin ohi.

    VastaaPoista
  2. Hienot hyllyt teitte. Katselin samaa Jovelassa itsekin ja tuumin, että tuollaiset voisi meillekin rakennella. Saavat nyt kuitenkin tänä vuonna vielä jäädä tekemättä, kun isompaa taimikasvatusta ei nyt tehdä. Ensi vuonna sitten.

    Toivon sydämestäni, että olosi kohentuu kevät päivien edetessä. Ihanaa kuulla, että olet saanut iloa sinulle tärkeistä ja rakkaista asioista.

    Klikkasin itseni YouTube-kanavasi seuraajaksi. :) Ihanaa kevättä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria <3 Uskon edistykseen myös, mutta sille vain on annettava aikaa. Ja voi, kuinka olenkaan iloinen jokaisesta uudesta YouTube-seuraajastani; teitä on jo seitsemän! :D

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Ole hyvä, ja näitä voin tosiaan koko sydämestäni suositella <3

      Poista
  4. Ihana taimihylly! Meillä valitettavasti kaatui ajatus juuri tuohon liikapainoon, kun ei Isäntä muista missä kohtaa ne palkit meni katossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - ja toisaalta parempi katto paikallaan kuin kaunis taimihylly ikkunan edessä ;D

      Poista
  5. Tuvastasi huokuu rauhallisuus. Taimihyllykkö on todella ympäristöönsä sulautuva.

    VastaaPoista
  6. Tosi hieno ja toimivalta näyttävä hylly! Meillä se oma on jo ihan täysi ja taimet vaihtuu, kun alkavat ottaa kiinni ylempään hyllyyn.

    Kuulostaa siltä, että toipumaan päin :) Ihanaa! Iisisti vaan ja ilolla, niin ei tule takapakkeja. Homma on sulla selkeästi hanskassa tuon jaksamisen kanssa. Voi hyvin ja nauti keväästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna! Suunta on parempi; haasteena on vain tunnistaa uuden minän voimavarat, jotka eivät olekaan ihan niin superit kuin edellisen minän. Mutta jospa se tästä yrityksen ja erehdyksen kautta löytyy hyvä tasapaino. Ihanaa kevättä myös teille Jovelaan :)

      Poista
  7. Tyylikkäät hyllyt.. mä en kuvannut omaa hyllyäni :D ei oo tyylikästä nähnytkään, mutta kun alla on pakastin niin hyllyn täytyy olla nosteltavissa ja sitten esikasvatuskauden ulkopuolella se sais olla kierrätyshylly. Iloa sinne kevääseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeintä, että ajaa funktionsa :) Iloa myös sinun kevääseen!

      Poista
  8. Vau miten hieno video! Todellakin tällaiset aiheet kiinnostaa lisääkin. Itse kärsimättömänä ehkä malttaisin katsoa vähän lyhyempiä videoita, nykyaikakaudella jo 2 minuuttia meinaa olla liian pitkä aika keskittyä videon katsomiseen :) Mutta ehkä jotain siltä väliltä, siis kahden ja 15 minuutin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ilona <3 Juu, en ole ehkä tiivistämisen mestari näissä videoissa vielä. Toisaalta ehkä ne kuvastavat myös pääni sisäistä nopeutta - tai siis todellakin hitautta ;D Katsotaan, miten homma kehittyy!

      Poista
  9. Oi mikä ihana video!! Onnittelut siitä, koska itselläni ei ehkä kärsivällisyys riittäisi. Olet ihanan luonnollinen videolla :)

    Ja onnittelut myös tuon hankalan jaksamisasian jakamisesta. Olen myös käynyt kaksi kertaa uupumuksen läpi. Jälkimmäisestä ei ole kovin paljoa aikaa, mutta se oli lievempi, koska oma toleranssi kaikenlaiselle kuormitukselle on heikentynyt, ja osasin tunnistaa tilanteen ajoissa. Nyt päätin jälkimmäisellä kerralla myös laittaa vääränlaiselle kuormitukselle stopin pysyvästi elämässäni. Tilanne näyttää hyvältä ja itse asiassa paradoksaalisesti pystyn tekemään paljon enemmän kaikkea nykyisin kuin silloin, kun olin enemmän tai vähemmän koko ajan kuormittunut. On hienoa, että olet lähtenyt kaivelemaan syitä. Luulen, että suurin osa jää vain lääkäreiden armoille ja kuvittelee, että apu löytyy pilleripurkista eikä itse viitsitä miettiä, mitä voisi tehdä toisin. Itsetutkiskelu on mielestäni paras lääke, tai ainakin minulle. Kirjoituksesi kuulosti kovin tutulta ja haluan kannustaa sinua itsensä kuuntelun tiellä, jonka valinnut!! Paljon kaikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pilvi <3 Välillä tuntuu, kuin kävelisin sun jalanjäljissä; niin paljon samoja asioita on koettu ja niin samanlaisia ajatuksia päässämme pyörii! Hassua!

      Toisaalta ikävä kuulla, että uupumus on vienyt sinutkin mennessään muutaman kerran, mutta toisaalta helpottavaa kuulla, että sinä olet päässyt sieltä ylös - ja juuri niillä keinoin, joita itse yritän nyt käyttää ensisijaisesti <3 Se tuo toivoa! Helppoa tämä ei ole, eikä nopeaa, mutta ajan kanssa.

      Lämmin kiitos ajatuksistasi <3

      Poista
  10. Nuo videosi ovat ihania! Niistä välittyy sellainen rauha ja pysähtynyt tunnelma, joka teillä siellä torpalla varmasti vallitsee.

    Mulla löytyy tuo Läsnäolon voima kirjahyllystä. Oivalluksia herättävä opus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanni <3 Ja tuo kirja; todellakin herättelevä opus!

      Poista
  11. No olipa kiinnostavaa luettavaa ja osa asioista hyvinkin ajankohtaista itsellenikin - kiitos♥ Katselin kiinnostuksella myös videot läpi - olipa mukavaa seurattavaa:)
    Tsemppiä sinulle♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle Ulla <3 ja kaikkea hyvää myös sinulle <3

      Poista
  12. Kivoja videoita! Olet ensimmäinen tubettaja ikinä, jota aion alkaa seuraamaan:)

    VastaaPoista
  13. Ja vielä maaliin... Kuinka paljon noin suunnilleen grammoissa laitoit ruskeaa umbraa? Minulla olisi yksi projekti, jossa uudet (vanhat 100vuotiaat laudat, jotka vannesahattu) pitäisi saada vanhan hirren sävyyn sopimaan paikkausen yhteydessä. Ja tulipa mieleen, että tässä voisi olla aine niiden käsittelyyn. Mitä luulet, onnistuisiko? Eli siis tässä jo ensimmäinen, joka aikoo toteuttaa toisen videosi vinkin omassa vanhassa kodissaan. Kiitos siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että onnistut Paula varmasti, mutta en pysty kyllä tältä seisomalta kertomaan grammamääriä. Ehdotan, että otat ensin jonkin pienen määrän testaukseen vaikka juuri tuollaisen pienen lasipurkin pohjaan - eli vernissaan (noin puoli desiä max) pigmenttiä ensin imeytymään niin, että väri on oikein tumman ruskea ja seuraavana päivänä lisäät sitten versinissaa ja testailet väriä välillä lautaan. Uskon, että löydät sopivan sävyn, mutta vähän joudut seikkailumielellä testailemaan ensin :) Ruskea umbra taittoi meillä ehkä hitusen punaiseen, joten jos haluaa sitä pois, kannattaa varmaan lisätä vähän mustaa lisäksi? Mutta tuo ruskeakin siis jo todella kaunis ja luonnollinen <3 Niin ja kannattaa antaa värin kuivua välissä, sillä se muuttuu kuivuessaan hieman.

      Iloista seikkailumieltä sinulle siis sekoitushommiin - ja kiitos kauniista kommenteistasi videoitani kohtaan <3 :)

      Poista
    2. Kiitos! Kokeilen maalia! Ja vielä uupumukseen, tutulta kuulostaa. Toivun hitaasti, keskivaikea raskauden aikainen masennus ja uupumus mukanani.... Itselleni auttaa jooga, erityisesti resoratiivinen eli palauttava jooga, jossa keskitytään hermoston rauhoittamiseen. Ja olethan mittauttanut veriarvosi ja rautavarastosi (ferritiini). Minulla paljastu vaikea anemia, joka myös oireilee masennuksen tavoin ja onkin ehkä nyt se pääsyy huonoon oloon. Minä, joka aina hoidin omat ja naapureittenkin asiat olinkin yhtä äkkiä ihan poissa pelistä. Anemia on valitettavan yleistä pienten lasten äideillä. Parempaa luvassa täälläkin, kun pitkästä aikaa tuntuu siltä, että jaksan ajatella tänä kesänä esim.puutarhanhoitoa. Sen olen oppinut, että armollisuus itselle on kaikkein tärkeintä. Sitä toivon SInullekin!

      Poista
    3. Kiitos Paula <3 Minulla rauta-arvot olivat kohdillaan, mutta D-vitamiinista oli selkeä puutos. Sekin vaikuttaa merkittävästi mielialaan; on pikemminkin hormoni kuin vitamiini nimestään huolimatta. Nyt olen siis D-vitamiinikuurilla :) Toivon sinullekin kaikkea hyvää - ja armollisuutta. Nämä ovat yllättävän yleisiä vaivoja, ja liian vähän näistä puhutaan ääneen. Me suomalaiset olemme melkoisia piiskureita itseämme kohtaan, ja itsestä huolehtiminen koetaan liian herkästi itsekkyydeksi. Mutta kuten sanoit; jos ei ole itse kunnossa, ei voi enää muistakaan huolehtia. Joten pidetään kummatkin itsestämme tästedes parempaa huolta <3 Ihanaa kevättä sinulle!

      Poista
  14. Rohkeasti kirjoitettu, hieno postaus! Upeat hyllyt! Kiitos mielenkiintoisista linkeistä. Aurinkoista huhtikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle Tiiu <3 Aurinkoista huhtikuuta myös sinulle!

      Poista
  15. Olen itsekin vähän samassa tilanteessa. Tunnistin itsessäni uupumuksen merkkejä ja vähensin radikaalisti töitteni määrää. Samalla toki tippuivat myös tulot. Nyt olen tehnyt kuukauden vähemmän töitä ja oloni on jo parantunut merkittävästi. Ihanaa kun kevät tulee ja voimat palavaat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kun töiden vähentäminen on auttanut <3 Ja kevätaurinko sekä luonto yhdessä ovat kieltämättä erittäin hyvää lääkettä toipumiselle!

      Poista

Olen iloinen, jos jätät ajatuksesi!