maanantai 23. huhtikuuta 2018

Sisustussuunnittelua: kuistin tyylikartta // Interior Design: Farmhouse Interior Style Map

Torpan sisustussuunnittelun viimeinen tila - mutta sitäkin merkittävämpi kuitenkin; kuisti, jonka kautta käydään sisälle torppaan. Kuistin tyylikartta ammentaa värinsä kaikessa yksinkertaisuudessaan vanhasta. Komerosta löytyi nimittäin paneelit, jotka oli maalattu kimröökinharmaalla - ihan tuolla 100 prosenttisella sävyllä. En taida kuitenkaan lähteä ihan niin tummalle tielle, mutta sinistä maailmaa joka tapauksessa - ja jälleen ripuaksella keltaokraa, jota tulee välioveen.





















Kuistin osalta on vaarana, että kaikista pinnoista tulee liian uusia, sillä niin seinät kuin ovet, ikkunat, lattiat, listat ja portaatkin kaipaavat väriä yllensä. Toisaalta kuisti on niin kovan kulutuksen alla, että tokkopa se tällä perheellä kauan säilyy uudenkarheana, joten näillä mennään!



_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!



torstai 12. huhtikuuta 2018

Sisustussuunnittelua, lasten kammarin tyylikartta // Interior Design: Farmhouse Interior Style Map

Kiitos suuresti aikuisten makuukammarin ja tuvan tyylikartoista saamastani palautteesta! Seuraavaksi esittelyssä torpan sisustussuunnittelun tyylikartta lasten huoneeseen, joka tiivistyikin pienempään tilaan kuin aiemmat:



Kun tupa on harmahtava, aikuisten kammari sinertävä, tuli lasten kammarista vihertävä!

Ja olette varmaan jo huomanneet, että jokaista huonetta piristävät keltaokran väriset väliovet - mutta lasten kammarissa tuota keltaokraa on vielä vähän enemmän, jotta huoneeseen saadaan vähän enemmän leikkisää fiilistä. Suunnitelmissa on maalata kerrossänky keltaokralla; näin huone saadaan myöhemmin helpommin taas hillitymmäksi - kannetaan vain lapsilta pieneksi jäänyt sänky ulos huoneesta. Toisella seinällä olevan kaapin maalaamme kimröökinharmaalla jäljitellen samaa sävyä, joka kaapin alimmasta pinnasta löytyi.

Sitten onkin enää jäljellä kuistin tyylikartta. Ja pian olisi itse suunnitelmankin oltava valmis. Paljon olisi vielä raportoitavaa ja piirrettävää, joten nyt on viimeisen puristuksen aika. Onneksi suunnitelmat ja tarpeet ovat jo pääosin mietittynä.

Ja kesäilmojen myötä pääsemme toivon mukaan viimein maalaamaan torpalla, kun nukkuminen ullakkohuoneissa on taas mahdollista ilman mahdottomia sähkölaskuja. Toisin sanoen: pääsemme toteuttamaa näitä suunnitelmia. Uuu-la-laaaaa!!

Loppuun maininta tämän hetken todellisuudesta. Olen viidettä päivää kovassa kuumeessa. Nyt kuitenkin tuntuu, että elämä alkaa voittaa. Juttu kirjoitettu ennen sairasteluja, ja sohvalla makaamisen aikana ehdin itse asiassa pyörtää nämäkin suunnitelmat uusiksi, sillä löysin yhden kivan idean lasten huoneen seiniin. Mutta katsotaan; alkaa aika käydä vähiin, jos kovin suuria muutoksia lähden tekemään - ja varsinkaan kuumehöyryissa heränneiden ideoiden takia...

Pysykää terveinä; minä jatkan täällä katon tuijottelua ja mietin sitä onnen päivää, kun olen taas terve!



_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!



maanantai 2. huhtikuuta 2018

Puuhastaltavaa vuodelle 2018 // The Winterwonderland



Postaus sisältää monipuolista omavaraisuuspohdintaa tulevasta kasvukauden valmistelusta aina itse toteutettuihin projekteihin kierrätysmateriaaleista sekä talvisia tunnelmakuvia torpan mailta.

Tuumasimme helmikuussa miehen kanssa, että syksyn to do -lista on hävinnyt seinältä, ja sinne listatut tehtävätkin tulivat ilmeisesti tehtyä. Mietimme torpan listoitusten viimeistelyä ja tulevia sähkötöitä - ja mielen valtasi hetkeksi tyhjyys. Mitä me sitten teemme? Tyhjyys mielessä kesti ehkä pari nanosekunttia, sillä seuraavaksi pulpatimme kummatkin lähes yhteen ääneen, mitä pitäisi ainakin tehdä tänä vuonna. Kaivoin tietokoneen esille, ja pyysin miestä hidastamaan tahtia:

Kirjoitetaas ylös.

Ja niin syntyi taas tekemistä - niin keväälle, kesälle kuin syksyllekin.

Kiireen keskellä unohdin listan, mutta nyt huhtikuun alussa koitti taas aika koota ajatukset yhteen, miten omavaraisuuden tavoittelussa on edetty - ja niin päätin kaivaa esille tuon listan.

Ja kas: huomasin, että kevättalven listasta moni asia oli jo hoidettu, vaikka itsestäni tuntuu, että suurin osa vapaa-ajasta on mennyt opintojen parissa. Tämä on syy, miksi tykkään to do -listoista. Huomaa tehneensä jotain! Monesti sitä vain porhaltaa kohti uusia haasteita, eikä pysähdy miettimään aikaansaannoksiaan. Blogi auttaa myös tässä; edistyksen kokoaminen sanoin ja kuvin tänne on ikään kuin palkinto minulle ja miehelle. Me teimme sen!

Mitä me siis olemme tehneet?

No ehkä suurin mullistus on, ta-da-da-daaaaa: sähkötyöt! Emme toki itse ole sähköjä asentaneet, mutta mies teki kaiken mahdollisen valmistelevan työn - ja minä toki autoin suunnittelutyössä. Suunnittelutyö olikin tässä kohtaa erittäin tärkeää, sillä ostimme vanhanaikaisia posliinikytkimiä ja -pistorasioita, joiden kappalehinta on hunajaa. Pistokkeiden sijainnit piti siis suunnitella erittäin tarkasti, sillä yhtään ylimääräistä ei näillä varoilla tohdittu ostaa.

Ja nyt torpan alakerrassa on valot jokaisessa huoneessa - ja on pistokkeita jokaisessa huoneessa - ja vieläpä niin, että sähkökin niissä kulkee. Elämä on aivan hirvittävän helppoa, kun voi etsiä vaatekaapista vaatteita ilman taskulamppua - ja kun töpseli löytyy siitä ihan sopivalta korkeudelta keittiön kaapiston yläpuolelta, eikä kaapin alta monen jatkojohdon saattelemana.


Samalla sähkötöiden edetessä on mies asennellut listoja paikoilleen. Suurin osa listoissa on talosta tai sen pihapiiristä jo valmiiksi löytyneitä - tai sitten niitä on askarreltu paneeleista ja muusta puutavarasta. Parhainta omavaraisuutta on mielestäni juuri olemassa olevan tavaran käyttö - ja tavaran kierrätys; ei jätettä, ei uustuotannon luomia lisäpäästöjä, ei kuljetuskustannuksia - ja kaiken lisäksi: ei merkittäväiä lisäkustannuksia.

Tupaan tarvitaan kuitenkin vielä jalkalistat, ja ne toivon mukaan lähellä asusteleva sahuri meille sahaa lähiviikkoina valmiiksi. Sitten voimme sanoa listoituksellekin piutpaut vähäksi aikaa.


Kolmas ei niin suuri - mutta sitäkin suuremmat kerrannaisvaikutukset omaava teko on ollut tomaattien esikasvatus. Vielä niin pienet ja hennot - mutta toivon mukaan kesään mennessä sopivan suuret ja voimakkaat. Olen ottanut oppini tomaattien kasvatuksesta Tomaattisivuilta; vinkiksi heille, joita homma askarruttaa. Sivuilla on selkeät ja seikkaperäiset ohjeet, joilla itse onnistuin viime vuonna ainakin mallikkaasti. Mitään muuta en ole vielä saanut esikasvatukseen, mutta olen tässä kohtaa armollinen itselleni. Mitä en ehdi, ehdin ehkä ensi vuonna.

Omavaraisuutta on kohenneltu myös lämmitysrintamalla. Naapuri auttoi meitä kahden valtavan puun kaatamisessa. Toinen puu kasvoi keskellä kasvimaata, mikä todettiin täydellisen mahdottomaksi yhtälöksi; suuri koivu lehvistöineen esti vesisateenkin pääsyn maahan. Puun kaataminen toki harmitti hirvittävästi, sillä se oli kaunis ja vanha. Toisaalta puu kasvoi todella lähellä taloa - ja tosiaan keskellä kasvimaata, joten tässä järki voitti tunteet.

Kaadoimme myös toisen puun; kuusen aivan saunan vierustalta (näkyy myös alla olevissa kuvissa). Tässä pääsyynä oli niinkin hölmö asia kuin rumuus. Kuusi oli jossain kohtaa katkennut latvastaan, ja lähtenyt kasvamaan uudestaan pienen käännöksen jälkeen. Lisäksi puu kasvoi lähellä saunarakennusta, joten oli syynä myös pikkuisen järki. Järkeä oli myös saada leivinuuniin klapeja, sillä kuusiklapit ovat olleet meillä loppu jo pidemmän aikaa.

Ennen:



Jälkeen:



Kahden puun ja niiden myötä kaatuneiden useamman pienen puun jälkeen, oli miehellä tekemistä moottorisahan ja kirveen kanssa. Ja minun tehtävänä oli kantaa klapit aurinkoisella paikkaa kasaan kuivumaan - ja tulevina viikonloppuina työ jatkuu risusavotan kanssa. Emme raaski polttaa risuja, vaan jatkamme niistä saunan taakse risuaiden rakentamista. Risuaitaa on rakennettu useampi vuosi. Se on erittäin boheemi aita - ilman mitään tukikeppejä. Mutta jos ei muuta, muodostaa se jonkinmoisen rajaelementin - ja luo ihanteelliset elinolosuhteet monelle hyönteiselle ja elukalle. Ja mikä tärkeintä tässä kohtaa; aivan täysin oman maan antimista. Koska emäntä ei vain halua painekyllästettyjä tukia mailleen ja kuusitolppia emme raaski tähän käyttää, vaan säästämme ja keräämme niitä tulevaan riukuaitaan. Ilman myrkkyjäkin pärjäämme siis vallan hyvin - askeleen boheemimmin vain!



Omavaraisuutta on ollut myös ihan oma lepakonkakka. Luitte oikein. Viime kesänä tuli vain lepakkokakoille kiintiö täyteen. Ullakolle rakennettu välikatto ei vain jaksanut enää pidellä sitä kaikkea kakkamäärää sisällään ja alkoivat kakat pursuta katon ja seinän välistä alas ullakon lattialle. Kiltisti katselimme tätä menoa pari kesää, mutta nyt alkavat hygienia- ja terveyssyyt painaa päälle. Nyt kun lepakot olivat talvihorroksessa muualla, oli aika toimia. Välikatto ullakolta purettiin, minkä seurauksena lepakoille ei ole enää olemassa päätalossa suojaisaa valolta suojattua pesäpaikkaa. Lisäksi ostimme ultraääntä päästelevän laitteen ullakolle. Pihapiirissämme löytyy monta rakennusta, jonne lepakot voivat siirtää pesimäpuuhansa. Päätalo on kuitenkin meidän - ja toivottavasti nämä keinot auttavat noiden suht pelottavien nisäkkäisen pysymisen poissa päätalossa vastedes.

Mies kysyi kiltisti, haluanko, että lepakonkakat säästetään. (Ne kun ovat erittäin hyvää lannoitetta.) Tällä kertaa kieltäydyin kuitenkin kunniasta, mihin mies huokaisi helpotuksesta. Edellinen omistaja oli nimittäin kiinnittänyt eristelevyjä kattoon uretaanilla, joten kakat ja uretaani sekoittuivat purettaessa nätisti keskenään. Olisi ollut kuulemma vähän työlästä lähteä niitä erottelemaan. Katsoin miestäni: oliko hän tosissaan? Ei tainnut, mutta mahtavasti kyllä näytteli. (Täällä nauran itsekseni.)



Kevättalvi alkaa olla lopuillaan, ja listalla nököttivät vielä biokompostin siirtäminen navetan taakse, uusien verkkokompostien osto (yksi kasvimaan viereen ja loput saunan taakse), jotta saamme tulevana vuonna kaikean mahdollisen biomassan talteen sekä saunan alatasanteen ja lattiaritilöiden sekä kaiteen rakentaminen. Ja jos aikaa jää: makuukammareiden pinkopahvien paikkaukset, tuvan hirsipaikkaus ja tuvan pinkopahvit.

Ei tainnut jäädä - mutta olkaamme tyytyväisiä myös tähän saavutettuun. Ja siirrän tekemättömät työt suosiolla kevään listalle, sillä oletan, että se alkoi juurikin nyt pääsiäisenä! Eikö vain?


Loppuun vielä tulevan puolen vuoden lista:

Keväällä

Biokompostin siirtäminen navetan taakse
Uusien verkkokompostien osto (yksi kasvimaan viereen ja loput saunan taakse)
Saunan alatasanteen ja lattiaritilöiden sekä kaiteen rakentaminen
Perunamaa olkikatteen all
Kansi istutuspöydälle
Huhtikuun/Toukokuun alun esikasvatettavat
Toukokuun lopun kasvimaaistutukset
Yrttimaa kivikkoon
Rohtosuopayrtit saunan etualalle kukkapenkistä ja penkin rajaaminen nurmialueesta

Jos aikaa jää:
Makuukammareiden pinkopahvien paikkaukset
Tuvan hirsipaikkaus
Tuvan pinkopahvitus

Keväällä/Alkukesästä

Väliovien ja karmien maalin poisto
Maalaus (paneelit, listat, väliovet, skafferi, penkki, mahdollisesti lattioita)
Keinu lapsille

Kesällä

Kuistin korjaus (alapohja, ikkuna, seinien maalin poisto ja maalaus, kenkähylly/penkki)
Sokkelien paikkaukset
Tuvan suurimman ikkunan, makuukammarin toisen ikkunan sekä leikkimökin ikkunan korjaus
Kesäkeittiön rakentaminen
Saunan takaosan kivien poisto niin, että ruohonleikkurilla pääsee leikkaamaan talon ympärystön ja vadelmapensaille, kompostille ja harjuviljelmälle pääsee vaivattomasti

Syksyllä (jos keväällä ei ehditty)

Tuvan hirsipaikkaus
Tuvan pinkopahvit
Makuukammareiden pinkopahvien paikkaukset
Tapetointi

Mutta mitä kuuluu muille omavaraisuutta tavoitteleville bloggareille näin kevään kynnyksellä? Alla olevista linkeistä pääset kurkkaamaan myös heidän kuulumisiaan. Itsekin odotan innolla, että pääsen niitä lukemaan, sillä näistä on saanut monta vinkkiä, virikettä ja oppia omaankin tekemiseen!

Korkeala
Olipa kerran arki
Villa Koira
Rakkautta ja maan antimia
Korpikiven tupa
Maatiaiskanasen Elämää 
Villa Valtaus
Riippumattomammaksi
Isontalon elämää
Harmaa torppa




The winter months in our farm house have been very sunny and beautiful! We have enjoyed and done some works too - both inside and outside the house. The biggest thing is, that we have now electircity inside the house - in every rooms!


_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!