lauantai 29. lokakuuta 2016

Alapohjan korjaus, osa 5 // Repairing the Base Floor, part 5

Pitkästä aikaa alapohjan korjauksesta päivitys; sen kunniaksi, että olen itse lasten kanssa poissa torpalta ja on vapaa-aikaa muuhunkin kuin alapohjan korjaukseen sekä muihin torpparin syystöihin - mistä huomaan kyllä niin nauttivani, joten äänen vireessä en tunnusta mitään valitukseen viittaavaa.

Viime kerran päivityksestä onkin jo lähes kaksi kuukautta aikaa, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että emme olisi tehneet mitään asian eteen. Päinvastoin; tehty on kahta viikonloppua lukuun ottamatta kaikki viikonloput elo-lokakuun välillä sekä syysloman muutamat päivät. Monta kertaa on tuntunut, että lapsiperheessä aikaa ei vain ole tällä hetkellä tähän - ja tämä on yksinkertaisesti liikaa meidän tämänhetkiseen elämäntilanteeseen. MUTTA jälleen kerran kiitän blogia; katsoin edellisen kerran tilannetta, ja katsoin viime viikonlopun kuvia - ja kyllä, edistytty on paljonkin. Hyvä tästä tulee - varmasti! Kunhan jaksaa vain olla kärsivällinen...

Tästä seuraa siis alapohjan korjauskertomukselle jatkoa. Seuraavissa kuvissa todisteet lecasorasta, jota levitettiin maan päälle levitetyn harson päälle melkoiset kerrokset. Lecasoran kärrääminen ja levittäminen ei sinällään ollut mahdoton homma. Kevyttä tavaraa kun on, mutta päivä siinä meni kuitenkin kahdelta mieheltä.

Lecasoran tarkoituksena on estää kosteuden nousu talon rakenteisiin. Hienosti sanottuna lecasora toimii tässä kapillaarikatkona.






Lecasoran levityksen jälkeen sahattiin laudanpätkiä. Monta, monta pätkää. Koska pedantteja ollaan, piti lautojen tietenkin olla täsmällisen mittaiset suhteessa reunoihin, ja siinä sitten mitattiin ja juostiin sahalla ja taas mitattiin ja juostiin sahalla - mikään kun ei ole suoraa vanhassa talossa ja siten samanmittaista. Mutta hyvä tuli, vaikka liian tarkkaa työtäkin voisi sanoa tehtäneen.

Näitä lautoja sahattiin useampi viikonloppu, eikä tämä tarkoita 8-tuntisiakaan työpäiviä, vaan hetkiä, joita pystyttiin hyödyntämään toisen ollessa lasten kanssa tai lasten nukkuessa.





Laudoituksen valmistuttua mies vietti syyslomansa ilmansulun eli paperoinnin parissa. Paperoinnin tarkoituksenahan on, ettei tuuli pääse puhaltelemaan alapohjaan ja muodostamaan mahdollisia kylmäsiltoja. Paperina käytettiin vastikään markkinoille tullutta, muovitonta Paavo Perinneilmansulkupahvia. Paperointi hoidettiin ilman mitään liitoksia pitkin suikalein, millä vältettiin liimojen ja teippien käyttö. En itse varsinkaan teipeistä oikein perusta, koska jotenkin epäilyttää niiden kestävyys ajan ja kosteuden kanssa. Rimat puristettiin pitämään papereita kasassa. Ruuveja ja nauloja. Sellaista nikkarointia ja askartelua, joka sekin ottaa aikansa.

MUTTA: valmista tuli!




Paperoinnin jälkeen tilattiin paikalle puhalluskalusto kera miehistön. Selluvillan sijasta päätettiin viime hetkellä vaihtaa eriste selluvillasta Huntonin puukuitueristeeseen. Ajatuksena, ettei se varmasti allergisoi ja eristeenä muistuttaa enemmän alkuperäistä suunnitelmaa sahapuru-kutterilastu-eristeestä, johon ei taas haluttu lähteä sen heikomman lämmöneristävyyden takia.





Ja näihin kuviin ja tunnelmiin korjaustoimenpiteissä jäätiin viime viikolla. Mies parhaillaan paperoi torpalla lattiaa - nyt siis eristeen yläpuolelta - ja sen jälkeen tiedossa ovat viimein lattialaudat. Tässäkään työvaiheessa ei mennä kuitenkaan sen helpoimman kaavan mukaan, vaan käytetään vanhoja lautoja, joista osa kaipaa osakseen korjauksia ja pontit vähintääkin pesua (toisin sanoen lian skrapaamista) vuosisadan lioista. Mutta hiljaa hyvä - ei vaan paras - tulee! Eiks joo?

Repairing the base floor has continued throughout the autumn. Finally we have windbreak paper there! Finally we have insulation there, which is made by wood fiber (by Hunton) - and under the insulation we have windbreak paper (Paavo Perinneilmansulkupahvi, which do not contain any plastic).




_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!


6 kommenttia:

  1. Siitä tulee kyllä hyvä ja hieno, ihan huikean työn olette tehneet, mutta tietystihän on niin, että kannattaa tehdä kerralla kunnolla! Mukavaa viikonlopun jatkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu tsempistä! Ja niin se vain on, että kerran kun teherään ni teherään se kunnolla! :D tuli ihan se yksi pohojalainen vanha urheilija mieleen, joka mainosti joskus kattoja... tai jotain ;)

      Poista
  2. Hyppäsin tänne Bikken Pilttuuseen jättämäsi lämpimän kommentin perusteella ja ilahduin todella kaikesta tähän asti näkemästäni! Kuulostaa just niin sellaiselta kaikki mitä itsekin arvostan. Ihana löytö! Pitkälle en vaan vielä päässyt, kun työt tässä vähän haittaa köhköh, mutta palaan lukemaan toiste ihan ajan kanssa.

    Näyttää tuo projektikin niin kotoisalta. (Paitsi että teen töitä hirsitalojen parissa, mulla oli ilo osallistua sisustussuunnittelukoulutuksen lopputyön puitteissa mun ystäväni yli 100-vuotiaan hirsitorpan kunnostuksen ja sisustuksen suunnitteluun. Siinäkin vaalittiin perinteisiä tapoja, mutta lopputulos ei kuitenkaan ollut mikään "museo", vaan sellainen nykyajan ja perinteiden yhdistelmä. Harmittaa vähän, kun sieltä ottamani kuvat, jotka jäivät vanhaan blogiini, ovat niin pimeitä ja kehnoja, että niitä ei enää kehtaa esitellä :)):

    No tulipas tästä nyt vähän pitkä ensikommentti, mutta innostuin niin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, miksen enää osaa liittyä lukijaksi sellaisella profiililla, että siinä näkyisi myös oman blogini osoite, vaan tulee tollanen google-juttu, josta pääsee vain mun lukulistaan. Kai... Mutta ei sen väliä. Pääasia että edes jotenkin liittymiseni onnistui, koska haluan olla täällä :)

      Poista
    2. Lämmin kiitos sinulle Annukka kauniista sanoista, ja lämpimästi tervetuloa! Kiva saada lukijoita, joita juttuni rehellisen oikeasti kiinnostavat; ei se laatu vaan se määrä :) Ja kiva kun kommentoit; löysin minä ainakin yhden blogisi, mutta en minäkään ehtinyt siihen vielä ajan kanssa perehtyä. Alkoi heti kiinnostaa sun lopputyöprojekti, joten pistä vaan linkkiä, jos ehdit; ei ne kuvat aina se tärkein juttu ole :)

      Poista
    3. Kiitos :). Ikävä kyllä, lopputyö ei taida enää tulla näytille, koska kirjoittelin siitä aiempaan, sittemmin sulkemaani blogiin. (Syy sille, miksi reilut pari vuotta sitten aloitin uudelleen puhtaalta pöydältä löytyy kirjoittamastani "Tunnustus blogilleni ja hyvä kiertämään"-postauksesta.)

      Leppoisaa viikonloppua!

      Poista

Olen iloinen, jos jätät ajatuksesi!