Our Wedding Party in the Byre

Juhlatilat navetassa.

Appiukko rakensi pitkät pöydät tuppeen sahatuista puista ja navetasta löytyneistä vanhoista puun jämistä.

Kapakkatilat; kesän ajan lipasto-löydöt pääsivät kapakkaan sisustuselementeiksi.

Tänä kesänä satoi. Ja niin satoi myös juhlapäivänämme. Juhlat sijoittuivat meidän mielestä niin parhaaseen aikaan kesästä, että eihän silloin voi vain sataa. Mutta mitä lähemmäksi päivä tuli, sitä varmempia olimme siitä, että juhlapäivänä sataa. Eikä siten pihajuhlista tulisi mitään.

Olimme ennen kutsujen lähettämistä ajatelleet, että navetan tilat toimivat sateen sattuessa hyvin ruokailupaikkana. Kutsut lähetettiin, ja yllätys oli suuri, kun aloimme ynnäämään ilmoittautumisia. Juhliin oli ilmoittautunut noin 80 vierasta! Mahtavaa oli, että niin moni pääsi paikalle. Mutta meinasi ahdistus iskeä, kun ymmärsimme, ettemme sateen sattuessa tulisi ikinä mahtumaan navetan tiloihin.

Hyvin yksinkertaiset, mutta silti kauniit koristelut. Kynttilät ja koivun oksat riittivät luomaan tunnelman. Varastoihin jemmaamani kirpparilöydöt, kynttiläpidikkeet ja kaiken maailman maljakot, pääsivät viimein käyttöön.

Juhlapäivänä yli puolet vieraista aterioi navetassa; toinen puolisko (pääosin lapsiperheet) torpan suojissa. Kuvia juhlapäivänä ei tullut otettua. Tosi bloggaaja olisi ottanut - vaikka olisi ollut mikä hätä ja kiire. Semibloggaaja sitten lavasti seuraavana päivänä tiloja mahdollisuuksien mukaan juhlakuntoon - ja otti kuvat juhlien jälkeen.

Ennen kuvat. Ne jäivät ottamatta. Nämä tilat olivat täynnä puuromua, poltettavaa puuta, kaatopaikkatavaraa - ja hevosen lantaa. Pääsimme ensimmäistä kertaa juhlissa kapakkana toimineisiin tiloihin vasta siivouksen edetessä; oven edusta oli niin täynnä tavaraa, ettei ostotilanteessakaan voinut muuta kuin kuikuilla ikkunasta sisälle ja arvailla, mitä siellä on.

Voitte nyt siis vain kuvitella tiloja ennen. Siivosimme tiloja tyhjiksi ja puhtaiksi valehtelematta ainakin viikon päivät, ja kärräsimme soraa pari päivää. Ja käytännössä tätä työtä tehtiin koko kesä; aina silloin, kun olimme lähdössä kaatopaikalle; silloin, kun saatiin siistittyä kanalasta tilat polttopuulle; silloin, kun lannalle tiedettiin hyvä sijoituspaikka (kukkapenkkien perustamisen yhteydessä, sillä kaikki puut ja pensaat oli jo lannoitettu kanalasta kärrätyillä lannoilla); ja silloin, kun oli jo aivan pakko. Työvaihekuvia siitä, kun tilat olivat tyhjät, löysin vain yhden. Tosi bloggaaja olisi jälleen kerran toiminut toisin. Semibloggaaja keskittyi vain siihen, että homma saadaan edes jotenkin tehtyä kunnialla ennen juhlia...

Kun tilat oli saatu valmiiksi, pöydät paikalleen ja koristeltua, ihastus oli suuri. Tästä ei luovuttaisi; tästä tehtäisiin meidän kesäolohuone! Tänne siis syömään kesähelteillä, jos porukkaa olisi paljon kylässä? Ja tänne repukekkerit syksyllä? Mitä tykkäätte? Onko ideoita?

Lähes ulkona - mutta silti sateen suojissa.

Tarjoilut tarjoiltiin tällä, aikoinaan ilmeisesti leipien kuivaamisessa käytetyissä tasoissa. Appiukko nikkaroi kiinnikkeet paikoilleen ja se oli siinä.

Our wedding party took place partly in our byre, which was cleaned, many days, before the party. The atmosphere was wonderful. It rained outside - and inside the byre it was little dark, but still it felt like summer. The birch branches and the candles, the old building and the furnitures we brought and built there and of course the happy quests; the main things, which developed the feeling!

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in Instagram, Facebook and Pinterest!