maanantai 8. lokakuuta 2018

Ekologisia sisustusratkaisuja? // Ecological Interior Solutions?



Ekologisuus ja sisustaminen = varsin haasteellinen sanapari, varsinkin, kun sen yhdistää. Mitä on ekologinen sisustaminen? Sitä olen miettinyt, sillä olen pikkutytöstä asti rakastanut sisustamista - mutta samalla myös rakastanut metsää, luontoa ja eläimiä. Muistan sen päivän, kun koulumme pihalle oli kipattu Hesburgerin päivän roskat. Se hetki taisi olla käänteentekevä, sillä sen jälkeen todellakin mietin ympäristömme tilaa ja muistin varmasti omalta osaltani laittaa roskat roskikseen ja ohjata vanhempiani kierrättämään taloutemme roskia.

Myöhemmin tuo hetki johti todennäköisesti opintoihin yliopistossa - ja myöhemmin konsultin leipiin - ja sitten virkamieheksi maakunnan suunnitteluportaalle. Voin sanoa olevani onnellinen, sillä nykyään voin jo aidosti tehdä asioita paremman ympäristön puolesta ja kuulla aitiopaikalta, miten yhteiskuntaamme voidaan kehittää entistäkin paremmaksi. Toisaalta nuo suunnitelmat ja strategiat, joiden parissa häärin, ovat kovin korkealla - ja tuloksia voi odottaa näkevänsä ehkä kymmenen vuoden päästä tai ehkä eläkkeelle jäädessään.




Tässä yksi päivä olin lajittelemassa roskia taloyhtiömme roskiksilla. Muovikeräysastiasta löytyi kuivunut krysanteemi, polttojätteissä timjami vihertävänä kaupasta ostetussa muoviastiassaan ja niin, oli siellä valitettavasti mattokin. Sellainen kertakäyttömatto - jota ei kannata viedä pesulaan, sillä halvemmalla saa samanlaisen uutena. Ahdisti, sillä elän kuitenkin asuinalueella, jossa uskon, että asukkaat ovat keskivertoa tietoisempia ympäristöstään - mikä näkyy esimerkiksi heidän äänestäessään vaaleissa.

Niin kuin muinakin kertoina, siirsin krysanteemin oikeaan lajitteluastiaan.

Krysanteemi olisi kukkinut vielä kauniisti kuukauden, jos sitä olisi kasteltu. Timjani olisi tuottanut satoa vielä ensikin vuonna, jos se olisi vain pistetty maahan taloyhtiön kukkapenkkiin. Ja matto, se nyt olisi palvellut vielä useita vuosikymmeniä, jos vain sitä olisi hoidettu ja huollettu.

Uskon, että nämä ympäristötietoiset asukkaat eivät tee tätä välttämättä edes tietoisesti tai varsinkaan tahallaan. Kaupunkilaiset ja yleisesti ottaen kovin suuri osa suomalaisista vain on aika monessa suhteessa vieraantunut ympäristöasioista ja tuotantoprosesseista. Ei ymmärretä, että sen yhden krysanteeminkin vuoksi oli käytetty suhteellisen paljon energiaa, lannoitteita ja työaikaa, jotta se pääsisi joku päivä portin pieltä koristamaan. Tai että sen pienenkin maton valmistamiseen oli käytetty uusiutumattomia luonnonvaroja ja energiaa, saati sitten tuotannon mukanaan tuomat päästöt. Tämä on toisaalta surullista; toisaalta ymmärrettävää.


Opiskellessani sisustussuunnittelua huomasin, että sisustamisessa sitä vieraantumista varsinkin tapahtuu. Uskon toki, että vieraantumista on tapahtunut laajasti, niin vaatetuksessa, rakentamisessa ja ihan jo viikon ruokamenoja tarkasteltaessa - mutta myös minulle tärkeässä asiassa eli sisustamisessa. Välillä olin opinnoissani pakahtua kauhusta, kun viitattiin siihen, kuinka sisustamisen trendit muuttuvat parin vuoden välein ja kuinka jokin ratkaisu on kiva, kun se on niin äkkiä ja helposti uudistettavissa. Revit vain entisen pois ja laitat uutta tilalle. Mietin noina hetkinä tosissani, ovatko sisustussuunnittelun opinnot minua varten.

Kauhun ja oikeasti myös yhden ahdistuneen yöpainajaisputken päätteeksi otin langat käsiini. Päätin, että lopputyössäni tutkisin ekologisen sisustamisen ratkaisuja - ja näin perustelisin, että minäkin, erittäin ekologisen sydämen omaava ihminen, saisin sisustaa niin, että sydämeni ei kärsisi. Ja niin tein. Lopputyöstäni tuli monikymmensivuinen eepos kaikkine taustatutkimuksineen, mikä myös kiinnosti. Niin kanssaopiskelijoita, opettajaa kuin työkavereitani ja sosiaalisen median seuraajia.

Kiinnostuksen määrä oli sen verran suurta, että innostuin! Nämä ihmiset haluavat ajatella ympäristöä myös sisustaessaan, mutta eivät yksinkertaisesti tiedä, miten sen toteuttaa. No mutta, minäpä kerron...

... ja näin syntyi Suunnittelutoimisto Sinn. Sen kautta minä voin kertoa ja neuvoa. Voin luennoida, voin tehdä lyhyitä kotikäyntejä - tai voin tehdä laajemmankin suunnitelman. Ja tiedättekö, mikä tässä on parasta?

Se, mihin viittasin tuossa aiemmin: se, että nyt voin auttaa heitä, jotka haluavat oikeasti tehdä ekologisempia ratkaisuja ihan arjessaan ja kotinsa rakentamispuuhissa. Toisin kuin maakunnan tason suunnittelussa, näissä huomattavasti pienemmän mittakaavan asioissa, voin nähdä myös työni tulokset nopeammin. Voin nähdä oivalluksen kuuntelijan silmissä, voin nähdä ympäristöä säästävämmän tilaratkaisun - tai voin nähdä kenties jopa ympäristön kannalta hyvän, mutta juuri siihen tilaan ja kotiin sopivan tapetin seinällä!

Eli tässä sitä ollaan. Ja juuri samana päivänä, kun tätä kirjoitin, IPCC julkaisi tuoreen ilmastoraporttinsa. Lehdistö ja sosiaalinen media olivat juuri tätä kirjoittaessa täyttyneet huolella ja murheella. Olisiko nyt siis aika? Aika tehdä muutos? Ajatella seurauksia, ajatella kokonaisuutta, ajatella myös tulevaa?

Kun media täyttyy mustista pilvistä ja paljon puhuvista otsikoista, olen itse kuitenkin jopa toiveikkaampi. Tieto lisää tuskaa, mutta myös tekoja. Uskon, että tahdolla ja suunnitelmallisilla teoilla pystymme kääntämään suunnan. En myöskään usko, että elämänlaatu heikkenisi näiden muutosten myötä - mutta ajattelutavassa ja asioiden arvottamisessa tulee tapahtumaan merkittäviäkin muutoksia. Itse olen oppinut jo elämään ympäristöä kunnioittaen, ja minulle siitä tulee vain hyvä mieli. Kuten mieheni sanoi: teen niin kuin puhun ja opetan. Hänen mielestään joskus jopa liiankin kanssa.

Kuvat ovat kaupunkikotimme ullakolta, joka on pääosin lastemme valtakuntaa ja jossa moni asia on vielä kesken, mutta jossa montaa asiaa on harkittu ja suunniteltu tarkkaan - ja jossa sisustusfilosofiani näkyy ehkä parhaiten. Pitkäikäistä ja ympäristöä kunnioittaen.

Ja blogiteksti tulee aika koomisesti edellisen postauksen jälkeen. Kaikkensa antaneeseen sisältyi siis myös tämän kaiken suunnittelu ja hahmottelu - vaikka muhineethan nämä ajatukset ovat jo pitkään.



If you need some ecological interior solutions, you can find me in Southwest Finland. I can consult, teach and plan - what ever you need. See here the contact informations.



_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!

6 kommenttia:

  1. Kaikkea hyvää suunnittelutoimistolle! Uskon että opiskelut ovat pistäneet miettimän. Itselleni isoin juttu kulutuksen ja "himojen" vähentämiseen on ollut lehdistä ja tv:stä luopuminen, en altistu trendeille eikä tee mieli uudistaa ja muodistaa kotia niin kuin ennen, edes kirpparilöydöillä. Toki en työmatkoillakaan enää joudu kulkemaan sisustusliikkeiden vierestä. Ihan hirvittää miten paljon vähistä rahoistani olen laittanut aina "johonkin kivaan". Olen töissä museossa ja näyttelysuunnittelussa on vielä pitkä matka ekologisuuteen, todella vaikeaa löytää tapoja tehdä plansseja, seinäpintoja ja rakenteita, jotka toimisivat useita vuosia aina uuden näyttelyn vaihtuessa. Suunnittelijoitakaan tämä ei kiinnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen miettinyt samaa; trendivaikutteita on tosiaan erittäin paljon tarjolla juuri mediassa. Sosiaalinen media tosin pyrkii kovasti apajille tässä, joten sielläkin saa seurata feedejä valveutuneesti. Kaupoissa kiertely - ja tosiaan ihan kirppareillakin kiertely - lisää myös ihmeesti suunnittelemattomuutta ostoskäyttäytymiseen. Toisaalta kun olen asettanut itse suhteellisen tarkat kriteerit tuotteille, joita suostun ostamaan, en yksinkertaisesti löydä sellaisia usein - eli ei tule tehtyä niitä harhaostoksiakaan nykyään. Niitä kriteerejä vastaavia tuotteita kun ei tunnu ihan joka paikasta löytyvän, mutta kun löytyy, on ilo tietenkin sitäkin suurempi :)

      On tosiaan jännä, että museokin, joka oikeastaan haluaa juuri säilyttää historiaa, toimii periaatteessa tämän ajatusmaailman vastaisesti. Varmasti keinoja löytyisi (esim. museoiden yhteinen lainaamo, vrt vertaisvuokraus?, josta eri museot voisivat lainata ja jonne he voisivat tarjota lainaukseen tuotteita) - mutta tosiaan: usein se on tahdosta kiinni. Aluksi muutos vaatii enemmän työtä ja kenties rahallista panostakin, mutta lopullinen ratkaisu on todennäköisesti vaivattomampi, ympäristöystävällisempi ja edullisempi :)

      Poista
  2. Loistava kirjoitus Mari! Ja niin totta, että ekologisen sisustuksen puolesta puhujia on aivan liian vähän. Onnea taipaleellesi :) Ollaan kuulolla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äskeisin terveisin, Leena Rekola

      Poista
    2. Kiitos Leena; sanasi merkitsevät minulle paljon <3

      Poista
  3. Onnittelut suunnittelutoimiston perustamisesta :) Kuullostaa hyvältä ja juuri tähän aikaan sopivalta!

    VastaaPoista

Olen iloinen, jos jätät ajatuksesi!