Tiedän. Ketään ei kiinnosta. Jo neljäs postaus vain ja ainoastaan marjapensaista. Mutta ihan vain pakko päivittää, sillä nyt alkaa pelastusoperaatio viimein olla suoritettu. Ei tehty itse risuista haketta. Eivät vain voimat riittäneet. Eivätkä olisi oksatkaan. Ensin haettiin peräkärryllinen haketta naapurikylältä. Ei riittänyt. Sitten tuli traktori kera kuorman ja kippasi pihallemme sievän kasan.
Ja niin nielimme ylpeytemme, ja sanoimme: Hei-hei omavaraisuus ja hei-hei halpa hinta! Tervetuloa valmis kate.
Tälle näyttää nyt.
Ja tiedättekö? Tarvitsemme todennäköisesti tänä kesänä vielä uudenkin satsin haketta. Ollaan nimittäin nyt istutettu parin karviaisen jonon jatkoksi lisää karviaisia tulevan kasvimaan kylkeen. Eikä mustien viinimarjojenkaan ympärillä ole vielä tarpeeksi sitä itseään. Ja sitten saatiin karhunvattua. Meillä on nyt vähintään 40 marjapensasta. En ehkä uskalla laskea oikeasti kuinka monta. Ja sen päälle vattupensaat ja metsämarjat.
Varsinaisia marjatilallisia - ja kuinka monta tuntia menee noiden marjojen poimimiseen...?
Jos tekisin tämän toiste: A en edes yrittäisi itse silputa oksia ja B laittaisin pohjalle paksummat sanomalehtikerrokset ja todella paljon limittäin. Nyt on noin kolme sivun paksuutta, ja tuntuu, että se hajoaa siellä. Toki ollaan ainakin vielä säästytty suurilta rikkaruohomassoilta ja varsinkin niiltä elämänlangoilta (koputan puuta!), mutta muutamat ovat kiemurrelleet sieltä sanomalehtien välistä salakavalasti kohti pintaa.
Täytyy sanoa, että mietin näiden pensaiden juurilla aikaa viettäessäni, kumpi on työläämpää: nyppiä elämänlankaa joka toinen päivä pensaiden juurilta pois - vai tehdä kymmeniä työtunteja useamman viikonlopun ajan juurien kattamisen eteen?
Pientä ironiaa siis ilmassa.
Mutta kyllä meillä on nyt kauniit marjapensasalustat! Eikö? Ihanaa, oi ihanaa, saada pitkästä aikaa jotain valmiiksikin! Ja tiedättekö, kuinka PALJON nautin viime viikonloppuna, kun perustimme perennapenkkiä. Siis teimme jotain aivan muuta kuin pelastimme marjapensaita!
P.S. Kummallista kyllä, blogger ei tunne sanaa marjapensasalusta. Niin tärkeä sana meidän elämässämme - juuri nyt.
The story about saving the old berry bushes hopefully ends now - finally. Many hours, much money - and now we have about 40 berry bushes in our garden. Did this saving operation get out of our hand...?
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _