Itse tehdyt verkkosivut // DIY Web Pages

Hellurei ja taas sitä mennään! Sain tässä muutama viikko takaperin kuulla, että pääsen luennoimaan Sisustusakatemian seminaariin, jossa rinnallani seisoo muutama vähän tunnetumpikin sisustussuunnittelija! En tiedä, kuinka julkinen tuo tieto on, joten en kerro tämän enempää, mutta voin kertoa, että sydämeni pamppaili muutaman kerran turhankin villisti. Nauratti, itketti - mutta täytyy sanoa, olin myös erittäin imarreltu ja jotenkin sanaton. Osaamiseni ja kenties tyylini luennoida on sitten ilmeisesti toiminut. Ja mitä opin? No sen, että kerro kiinnostuksesi tehdä jotain - vaikkei sinulta kysytäkään sitä tekemään. Ja lopputulos voi olla, että saat jotain vielä enemmän; jotain, josta ei pieni mieli olisi voinut edes kuvitellakaan!

Pystyn kertomaan asiasta lisää kenties helmikuussa, ehkä aiemminkin, mutta nyt kun pysyn vielä salamyhkäisenä, kerronpa teille toisen salaisuuden, joka liittyy verkkosivujen laatimiseen. Tämä ei varmasti ole kaikille salaisuus, mutta niille, jotka omien verrkosivujen laatimista itse tehden epäröivät, tämä on ilmeisesti vielä salaisuus. Ja tämä ei ole minkäänlainen blogiyhteistyö, enkä saa tästä mitään provikkaa. Tämä on silkkaa iloa jakaa tietoa myös teille. Nimittäin: jos minä osaan laatia verkkosivut, osaat sen kyllä sinäkin!



Kun sain tietää tulevasta seminaarista, jossa esiintyisin helmikuussa, aloin pohtia verkkosivujen laatimisen tarvetta. Selvittelin, olisiko ne mahdollista tehdä itse ja luin niiden laatimisen ohjeistuksia erinäisistä blogeista. Tiedon pisrstaleisuus ja jollain tapaa monimutkaisuus pelotti, joten asia jäi muiden kiireiden jalkoihin. Mutta sitten sain vihiä muista seminaarin esiintyjistä, ja voi pojat: tuli  kiire! Avasin keskustelun Facebookin naisyrittäjien sivuilla ja sainkin pari tarjousta verkkosivujen laatimisesta. Hintahaitari tarjouksissa oli kuitenkin rapiat 1000 euroa, joten aloin mielessäni asiaa ihmetellä, enkä uskaltanut tehdä päästöstä.

Sitten päätin avata suuni; pistin opiskelukollegalle viestin ja kysyin hänen yrityksensä nettisivujen laatimisen hintaa ja voivottelin päätöksen vaikeutta. Hän kertoi hintansa, mutta samaan hengenvetoon hän tuumasi:

"Oletko tutustunut ilmaisiin valmispohjiin netissä? Sinulla kun on hyvä silmä niin niilläkin saa varmasti jo riittävät ainakin alkuun eikä kai ihan hirveästi tarvitse osata. Toisaalta jos niihin ei ole satsannut niin niistä saa aika surkeannäköisetkin, mutta paneutumalla niin kuin sinä aina kaiken teet saa varmasti ihan toimivat sinun tapauksessasi!"

Ja niin minä sitten tein: pistin ranttaliksi, avasin webnode-nimisen palvelun ja viikon päästä julkaisin ihan omat verkkosivut! Toki tähän meni lähes kaikki vapaat hetkeni viikon aikana, mutta tuo panostus kannatti minun tapauksessani rahallisesti - mutta myös henkisesti; oli kerrassaan palkitsevaa luoda jotain näin konkreettista itse - pitkästä aikaa! Ja voinko tässä tilanteessa olla enää kiitollisempi Anulle, joka kannusti niin kauniisti minua vain toimiin?


Webnode-palvelun kautta voi valita itselleen sopivan verkkosivupohjan, palvelun kautta voi ostaa sopivan verkko-osoitteen sivuilleen, kuukausimaksut palvelinmaksuineen ovat edulliset - ja mikä kenties jopa tärkeintä: sain apua suhteellisen nopeasti, kun sitä pyysin. Eli vaikka teet itse sivusi, saat siihen myös tarvittaessa apua. Eikä tarvinnut kertaakaan koodata tai edes miettiä mitään siihen suuntaankaan! Sivuille voi liittää myös blogin sekä verkkokaupan; näitä en itse kuitenkaan ottanut käyttöön. Ainoa heikkous, jonka löysin, oli että sosiaalisen median painikkeita en saanut linkitettyä sivuille jouhevasti ainakaan Standard-palvelutasolla. Oletko sinä käyttänyt tätä palvelua? Taikka tehnyt jotain muuta kautta omat verkkosivusi? Onko sinulla jakaa jotain hyviä vinkkejä kokemuksista minulle ja muillekin lukijoille?

Niin että tällaista! Kiinnostaako sinua, mille nettisivut sitten näyttävät? Jos kiinnostaa, klikkaapa tästä - ja kerro toki mielellään myös rakentavaa palautetta, jos löydät kehiteltävää! Itse ainakin huomasin, että kuvien kokoa olisi pitänyt pienentää, jolloin latautuisivat nopeammin. Kuten edellä mainitsin, tuli sivut rakennettua aika hurjalla aikataululla, joten varmasti kehitän sivuja eteenpäin, mutta eiköhän näillä alkuun pääse?

P.S. Kuvituskuvat makkaristamme, joka ei olekaan näkynyt vähään aikaan täällä blogissa!

I just did own web pages to my firm. Click the logo above and see how they look like!

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in Instagram, Facebook, Pinterest, Twitter and YouTube!

Toiveita postauksille? // The Nature around us

Olen kirjoittanut blogia jo kymmenen vuotta. Ja nyt kysyn mitä ilmeisimmin ensimmäistä kertaa teiltä lukijani: mistä haluaisitte minun kirjoittavan?

Edeltävä kertoo siitä, että olen pitänyt blogejani enemmän omana henkireikänäni - enkä ole kirjoittanut blogia siksi, että niittäisin kunniaa, mainetta tai suuria lukijamassoja. Tämä on näkynyt ajoittain täysin epäammattimaisena bloggaamisena: aiheeni on voinut kietoutua useamman kuukauden putkeen yhden ja saman teeman ympärille - keikahtaen seuraavassa vaiheessa aivan toisen teeman ympärille. Tiedänhän minä, ettei näin pitäisi tehdä, vaan pitäisi ajatella enemmän myös teitä.
Mutta onneksi on olemassa asiasta piittaamattomia lukijoita, jotka ovat tästä kaikesta epäammattillisesta käytöksestä huolimatta jaksaneet seurata blogiani / blogejani jo usemman vuoden putkeen.



Mutta nyt, ensimmäistä kertaa minun naismuistiini, kuulisin siis mielelläni, onko teillä jotain postaustoiveita. Projekteja, joista haluaisitte kuulla enemmän? Tai yleisesti aiheita, joista haluaisitte kuulla enemmän? Luen mielellään ajatuksenne, mutta samaan hengenvetoon minun täytyy kuitenkin asettaa itselleni mahdollisuus valikoida näistä aiheista mieleisimmät, sillä vaikka kuinka haluaisin puhua esimerkiksi eettisempien ja ekologisten vaatteiden puolesta, minua ei vain saa keikkumaan kameran edessä - keikun mielummin sen takana.

Yleensä postausaiheita on sadellut omasta tuutistani siihen tahtiin, etten ole tarvinut ulkopuolisia innoittajia. Nyt kuitenkin tuntuu, että ensimmäistä kertaa mietin, mitä minä teille nyt kirjoittaisin? Tällä hetkellä mielessä pyörivät nimittäin suunnittelutoimistoni asiat kovin vahvasti, mikä luonnollisesti heijastuu herkästi myös blogini aiheisiin. Ja ehkä juuri tästä syystä kaipaan nyt teidän vinkkejä. En nimittäin halua, että blogistani heijastuu liian vahvasti yritystoiminta. Mutta kun ne asiat liikuttavat mieltä ja ajatuksia tällä hetkellä kovinkin voimakkaasti, näkyy se herkäsi myös postausten aiheissa.


Nyt siis vinkkejä kehiin - ja pitkästä aikaa muutama luontokuva marraskuulta. Olen löytänyt luonnon torpan ympäriltä - tai pikemminkin löytänyt aikaa kierrellä luonnossa. Luonnossa samoilu on niin voimaannuttavaa! Olen päättänyt, että jos vain suinkin on mahdollista, mahdutan jokaiseen viikkoon ainakin tunnin metsässä samoilua. Se tekee hyvää niin ruumiille kuin sielullekin!

Ulkona sataa lunta! Maisema muuttui yhtäkkiä niin talviseksi - ja niin jouluiseksi. Saa nähdä, mille nämä samat metsämaisemat näyttävät siis ensi viikonloppuna!

The nature around us last weekend. 

Now it is snowing. 

Wondering how the nature looks like next weekend.

I just love the nature. It gives me so much power and glad!

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in Instagram, Facebook, Pinterest, Twitter and YouTube!

Onko ekologinen sisustaminen kallista? // Is Ecological Decoration Expencive?

Jos jokin kuvaa sisustamisen filosofiaani, se on edullinen ja säästävä. Minun käsissäni ekologinen sisustaminen ei ole siten kallista, jos niin halutaan. Ajattelin ottaa esimerkiksi torppaan tekemäni sisustussuunnitelman.

Osaatteko arvata, mitä torpan sisustussuunnitelmaani sisältyvät uutena tai kierrätettyinä hankitut materiaalit maksavat yhteensä? Kiinteät kalusteet, uudet paneloinnit, maalit, tapetit, kalusteet, sähkötarvikkeet, patterit, uusi ikkuna, listat, pinkopahvit - kaikki paitsi naulat ja ruuvit? Pinta-alan ollessa noin 50 neliötä + noin 4 neliön kuisti.

Kun ryhdyin laatimaan sisustussuunnitelmaa torpan alakerroksiin, tuumimme mieheni kanssa, että 5000 euron budjetti olisi kohtuullinen. Kyseisen summan pystyisimme maksamaan myös ilman lisälainan ottamista pikkuhiljaa remontin edetessä.





Siihen mennessä olimme tosin hankkineet jo vanhan kerrossängyn, leluarkun, pirtin pöydän ja kaksi kaappia; toisen lasten huoneeseen ja toisen omaamme. Nämä päätin suunnitelmassani tottakai hyödyntää, jos nyt ei tulisi vastaan suuria esteitä. Näiden yhteishinta oli näin jälkikäteen muistellen noin 650 euroa, ja kalusteet saivat jäädä suunnitelmassani torppaan. Ainoastaan pirtin pöytää päätin pidentää niin, että se palvelisi myös suurempaa pöytäseuruetta - mutta siis niin, että pöydän jalat säästetiin. Ja pöydän kansi sai jatkoelämän ullakon kammarin kirjoituspöydän kantena; poloiselta kun puuttui sellainen.

Niin tein suunnitelmaa pikkuhiljaa talven ajan ja keväällä toukokuussa suunnitelma oli viilausta vaille valmis. Seuraavalla viikolla esittelisin sitä jo muille opiskelijoille sekä opettajille. Tuona viimeisenä sunnuntaina tuumasin miehelleni, että mitenhän nyt käy, kun summaan kaikkien tarvikkeiden summat yhteen. Parin minuutin päästä hihkaisin; uutena ostettavien tuotteiden loppusumma oli sentilleen 4702,60 euroa, ja vanhana ostettavien eli ei vielä hankittujen tuotteiden arvioitu loppusumma oli noin 380 euroa! Pikkuisen mentiin siis arvioidun 5000 euron yli. Olin silti tyytyväinen - ja osin ihmeissänikin, miten homma menikin näin helposti maaliin.

Yllä mainitussa summassa ei ollut siis mukana työtä, sillä teemme suurimman osan sisustustöistä itse. Mukana ei ollut myöskään noin kuuden tunnin sähkömiehen palkkiota. Jos näille tunneille laskettaisiin hinta, olisi summa toki huomattavasti suurempi. Itse tekemällä ja talkoilla säästääkin paljon.





Loppusumma sai opettajalta ihmetystä aikaan, sillä olihan suunnitelma tehty vanhoja perinnemateriaaleja hyödyntäen. Toisaalta minä itse osin ihmettelin, kuinka arvokkaita sisustussuunitelmia monella kollegallani oli. Toki ihailin suuresti esimerkiksi yhtä aivan täydellistä keittiösuunnitelmaa ja sen toteutusta. Itse en olisi varmaan missään tilanteessa pystynyt laittamaan yli 50 000 euroa pelkkään keittiöön, vaikka keittiö olikin varmaan torppamme kokoinen. Tietenkin jos on rahaa käytettävissä, miksei käyttäisi sitä. Toisaalta tuumasin silloin pienessä mielessäni, että ehkä tässä kohtaa pihi luonteeni on myös vahvuus. Edullista ja säästävää sisustamista - kauneudesta ja ekologisuudesta kuitenkaan tinkimättä!

Tämä tuli esille myös muutama viiko sitten asiakaskäynnillä: päädyin ehdottamaan suunnitelmaa, jossa olohuoneeseen tulisi vain yksi uusi (kierrätetty) lipasto ja kolme seinää maalattaisiin uudella, ehdottamallani sävyllä. Lisäksi muutama viherkasvi sekä tarvittaessa kukkajalka ja yhden vanhan, todellisen laiskanlinnan kunnostus. Muuten selvittiin ihan vain huonekaluja pyörittämällä ja vanhaa hyödyntämällä. Asiakas oli tyytyväinen; samoin suunnittelija!

Oletteko te miettineet, kuinka paljon teillä menee rahaa yleisestikin sisustamiseen? Tai oletteko tehneet jopa suunnitelmaa, jossa laskette tulevan sisustamisen loppusumman? Tämä voi olla avartavaa - ja exceliä pyöritellessä huomaa selkeämmin, mistä kaikesta niitä kustannuksia lopulta syntyykään. Harvoin se kuitenkaan täysin ilmaista on.

Is Ecological Decoration Expencive?

No away, if you do not want it. There are many reasons, why it is rather cheap. The main reason is that it is designed to last for a long time - maybe even forever!

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in Instagram, Facebook, Pinterest, Twitter and YouTube!

Kotimme lehdessä! // Our Home in Magazine!

Viimein saapui meidänkin postilaatikkoon toivottu kirje! Nimittäin kirje, jonka sisällä oli tuorein Unelmien talo ja koti -lehti. Lehdessä on lyhyt juttu meidän joulusta ja kuvia viime vuoden joulukodistamme. Käykäähän siis lehtihyllyllä, jos haluatte kuulla meidän joulusta toimittajan kirjoittamana ja ammattilaisen kuvaamana!

Kovin on sumuista täällä, mutta päätin uhmata harmautta ja napsia muutaman kuvan kotoa tänä kovin harmaana marraskuun päivänä - siivoamatta paikkoja. Lelut odottavat siinä lattialla leikkijöitä, ja leluja tuntuu leviävän kovin moneen eri paikkaan, vaikka joka ilta ne yritetään ainakin koota omille paikoilleen - tai jonnekin kasaan. Toisaalta: täällä näyttää sille, että täällä myös eletään.

Leluista tulee mieleen nimittäin kuvauspäivä, jolloin nämä kaiken kirjavat lelut tietenkin haluttiin pääosin piiloon. Camilla ihmetteli, kun kerta toisensa jälkeen kirkkaan punainen muovinen "mopo" ilmestyi kuviin - vaikka kuinka sitä siirsi nurkan taakse. Hoksasi sitten, että lattiahan on sen verran vino, että mopo tosiaan rullailee aina takaisin nurkan takaa, kun hän ehtii kameran taakse!

Oli mielenkiintoinen ja muistorikas päivä. Kiitos siis Camillalle ja Jaanalle näistä hetkistä sekä tietenkin kauniista jutusta! Harmi tietenkin, että kaikki kauniit otokset eivät päässeet mukaan ja tekstiäkin oli nipistetty melkoisesti - mutta onneksi ne löytyvät sähköpostin syövereistä.

Mitä teidän marraskuuhun kuuluu? Olitteko löytäneet meidät lehdestä jo tätä ennen?

Our Christmas Home is in Magazine (Unelmien talo ja koti)! 

I am so glad and thankful!

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in Instagram, Facebook, Pinterest, Twitter and YouTube!

Arvoni // My Values

 

 Rakkaus, perhe ja ystävät: 

yhdessä vietetyt hetket, läsnäolo, kuuntelu, keskustelu, ymmärrys, henkinen hyvinvointi, hyväksytty, yhteenkuuluvuus, turvallisuus

Hyvinvointi ja terveys: 

uni, ravitseva ja terveellinen ruoka, hyötyliikunta, kuntosali, lenkit maastossa, retket metsässä, mielihyvää tuottava arkiympäristö

Ympäristö ja luonto: 

ekologiset valinnat, työ, vapaa-aika, globaalius, torpan lähiluonto

Onnellisuus arjessa: 

ajankäyttö, työ, lapset, puoliso, harrastukset

Oikeudenmukaisuus ja eettisyys: 

onni kuuluu kaikille.

 

Mukavaa isänpäivää teille lukijoilleni!

Löysin sairastellessa ihanan blogin, joka haastaa minua ja lukijoitaan johtamaan itseään arjessa paremmin - tavoitteena elämä, jonka kanssa on paremmin sujut (noin yksinkertaistaen). Blogi haastoi miettimään, elänkö omien elämän arvojen mukaista elämää. Varsinkin näin ruuhkavuosia elellessä tällaiset asiat jäävät usein ihan päivittäisten asioiden jalkoihin - vaikka välillä olisi hyvä pysähtyä ja miettiä, mitä on tekemässä ja minne menossa.

Kirjasin arvot ylös, ja totesin, etten täysin elä niiden mukaisesti - vaikka harva varmasti täysin aina elääkään, sillä arvothan voivat osin olla myös toisilleen vastakkaisia.

Tämän jälkeen lähdin haastamaan itseäni lisää; miettimään oman elämäni visiota. Tähän eivät tosin sairaspäivät riittäneet, joten jatkan tämän - kenties myös työläämmän - tehtävän kanssa joku toinen kerta.

Oletko sinä miettinyt, miten omat arvosi vaikuttavat tapaasi elää? Entä miten johdat itse elämääsi? Tiedätkö sinä, minne sinä tähtäät pidemmällä aikavälillä? Missä on sinun majakkasi?

Inspiroivia kysymyksiä - vaikkakin lopulta ainakin omalta osaltani myös erittäin haastavaa!

My values:

Love, Family and Friends, 

Wellness and Health, 

Environment and Nature, 

Happiness in everyday life, 

Justice and Ethicality

What are your values and how they influence on your everyday life?

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in Instagram, Facebook, Pinterest, Twitter and YouTube!

Seinänvieruspenkki // Old Style Fixed Bench

Prosessit torpalla tuntuvat välillä kovin pitkille, minkä takia huomaan unohtavani päivittää blogia, kun jokin valmistuu. Asia tuli taas mieleen, kun katsoin tätä seinänvieruspenkkiä. Viimeinen lista kiinnitettiin paikalleen kaksi viikkoa sitten. Suunnitelmaa seinänvieruspenkistä teimme jo syksyllä 2016. Kaksi vuotta paperilta valmiiseen toteutukseen siis!




Seinänvieruspenkki on rakennettu kahdelle seinäsivulle ja toimii monessa eri tarkoituksessa. Tärkein tehtävä penkillä on istumatila pitkän ruokailupöydän äärellä. Mutta mahtuu tähän penkkiin paljon muutakin.

Ensinnäkin; kissan vessa! Kyllä, pieni luukku sivusta ja siitä Sanelma pääsee tarvittaessa asioille. Kovin harvoin hän tätä vessaa käyttää; pääsääntöisesti talven pahimpina keleinä sekä jäädessään torpan sisälle yksin pidemmäksi aikaa.


Ruokailun ja vessan lisäksi penkki toimii myös oleskelupaikkana; muuta sohvaa kun meillä ei ole. Penkin äärellä myös askarrellaan, pelaillaan, piirrellään ja välillä tehdään töitäkin - tai kirjoitetaan blogia, kuten minä juuri tällä hetkellä teen. Taljat penkin päällä lämmittävät ja pehmentävät. Hankintalistalla on lisää taljoja. Lisäksi kaapissa odottaa kirpputorilta löytynyt kangas, josta ompelen useampia tyynyjä penkin päälle.

Penkin sisälle mahtuu myös paljon tavaraa! Säilytystila olikin erittäin tärkeä tavoite tätä penkkiä suunniteltaessa, sillä pienessä talossa säilytystilat ovat aika vähissä. Tärkein tehtävä on kenties tämä kuvassa näkyvä; klapit ja sytykkeet kannetaan tänne lämpiämään. Luukku auki ja puuta uuniin. Epäkäytännöllinen tämä on silloin, kun luukku jää auki - mutta tavoite toki on, että suljetaan aina, kun puut on kasattu uuniin. Tässä lavastamattomassa tilanteessa luukku oli jäänyt auki, ja alla olevasta kuvasta näkee, että pöydän äärelle päästäkseen kätevämpää olisi, jos luukku olisi kiinni.





Puut vievät noin kolmanneksen säilytystiloista; loput säilytystiloista on valjastattu tällä hetkellä säilöntäpullojen, -purnukoiden ja -rasioiden säilyttämiseen. Kyseiset purnukat saisi säilöttyä tilaan järkevämminkin, joten kun aika sallii, teen uudelleenjärjestelyn ja pistän yhteen osioon talvikauden varusteet; monot, luistimet ja paksummat takit ja haalarit.

Aivan valmis ei ole tämäkään penkki. Tehtävälistalla on vielä penkin "ilmastointi", eli tavoitteena on, että lämmin ilma kulkee myös toisesta päästä penkin sisälle - sekä ns. osastojen välillä. Tämä siksi, etteivät ulkoseinät vaurioituisi kylmän pakkautuessa penkkiin. Kiinteissä rakenteissa ulkoseinää vasten on omat riskinsä, jotka on hyvä tiedostaa ja huomioida viimeistelyssä.

P.S. Tuvan pöytä on myös viimeistelemättä. Tavoitteena on, että vanhat jalat istuisivat valmiina hieman paremmin uuteen (vanhoista lattialaudoista rakennettuun) kanteen - mutta kaikki ajallaan.

The old style fixed bench is finally almost ready. 

It is very practical; it is at the same time seat, cat's toilet, place to stay and stowage!

What do you think about this?

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in Instagram, Facebook, Pinterest, Twitter and YouTube!

Marraskuun ilta-aurinko // The Sunlight in November

Marraskuun ilta-aurinko noin neljän aikaan. Ilahdutti, piristi, toimi!

Flunssa on vienyt minut mennessään. Viikonloppuna torpalla tuntui jo sille, että selätän sen. En huhkinut ja otin rauhallisesti; tehden sen, mitä jaksoin. Pyhäinpäivänä syötiin tyttären toiveesta helposti toteutettavia tortilloja ja iltapäiväksi laitoin hirvipaistin leivinuuniin useammaksi tunniksi. Sunnuntaina oli näin ruuat lähes valmiina. Sitä ennen tein viimeisistä oman maan porkkanoista porkkanapiirakankin. Aloitin hissukseen myös ikkunoiden paperoinnin lauantaina - ja sain sen lopulta valmiiksikin sunnuntaina. Kolmen päivän tiskikasa taisi kuitenkin olla liikaa, ja torpalta lähtiessä olin taas aivan nuutunut. 




Ääni lähti eilen illalla ja tänään olen ollut pääosin puhumatta. Osallistunut etänä kokoukseenkin sanomatta sanaakaan. Tuleehan siinä vähemmästäkin hölmö olo!

Viime talvena sairastin aivan mahdottomasti, minkä takia ehkä jopa pelkään tätä flunssaa. Ehdin olla puoli vuotta täysin terveenä, mitä osasin arvostaa tavattomasti. Taisin syksyn tullen koputella joka viikko ainakin kerran puuta, kun mainitsin, että en vieläkään ole ollut kipeänä.

Vaikkei kyse ole suuremmasta kuin flunssasta, vie se herkästi mielen mennessään, kun taustalla on melkoisessa sairasputkessa vietetty talvi. Pitää etsiä positiivisia asioita hetkistä, uskoa tahdon voimaan paranemisessakin, sytytellä kynttilöitä ja väsymyksen tullen katsella jotain mieltä piristävää. Olenkin tuijotellut Jonna Jintonin youtube -videoita. Kyseisessä naisessa on jotain ihmeellisen iloista ja piristävää. Asuinympäristö ja elämäntapa jotain, jota uskalla julkisesti sanoa kadehtivani. Ja on hän kyllä mahdottoman taitava ja rohkeakin. Arvostan!



Naapuri kaatoi metsää tonttimme rajalta. Ennen marraskuun ilta-aurinko ei yltänyt tupaamme, mutta nyt yltää. Tunnelma tuvassa oli ilta-auringon valossa jotenkin aivan ihana. Tuvan värit muuttuivat lämpimiksi ja tuvassa oli niin kotoisa fiilis. Samaan aikaan leivinuuni hohkasi lämpöä. Itse kävelin tuvassa sukatta, sillä toisella sukalla olin kävellyt vesivatiin. Ja lapset leikkivät kääntöpaitaa, mikä tarkoitti, ettei heillä ollut lopulta paitaa päällä ollenkaan.

Mitkä ovat teidän kikkakolmosenne flunssan aikana? Lepoa, hunajaa ja teetä on nautittu. Pitäisikö jaksaa lähikauppaan ostamaan vaikka inkivääriä? Samalla tekisi mieli kiikuttaa kotiin uusin Unelmien talo ja koti -lehti. Siellä nimittäin komeilee meidän jouluinen kotimme! Tähän asti olen kuitenkin vastustanut kiusausta, sillä lehden pitäisi olla tulossa myös minulle. Vielä sitä ei ole kuitenkaan postilaatikosta löytynyt - ja odottavan aika on ollut pitkä - varsinkin kun se on ajoittunut aikaan, jonka nauttii sohvan pohjalla!

.

The sunlight in November is so warm and comes so low. It warmed up my heart, totally!

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in Instagram, Facebook, Pinterest, Twitter and YouTube!