tiistai 26. helmikuuta 2019

Luonnonmukainen pyykkäys // The Utility Room



Minulle on siunaantunut jokaiselle tiistaille pakollinen tilaisuus istua paikallaan puolitoista tuntia. Pitkä aika ihmiselle, joka istuu jo päivät töissä, mutta ajattelin ottaa asiat positiivisesti ja päivittää blogia tuon puolitoista tuntia. Lapseni on siis sitä mieltä, että äidin pitää odottaa kuvataidekerhon odotustilassa, eikä pois saa lähteä. Kunnioitan hänen tahtoaan siis, ja otan tilanteesta kaiken mahdollisen ilon irti.

Mietin jo syksyllä, että minun tekisi mieli kertoa täällä blogissa luonnonmukaisemmasta elosta, jota kohti olen askeleitani ottanut viime vuodet. Kun itse aloitin matkani, tuntui niin kovin vaikealle - ja jopa kalliille. Nyt kun olen tutustunut, opiskellut ja opetellut asiaa, ovat ekologiset vaihtoehdot kääntyneet jopa helpommaksi ja halvemmaksi. Täten mielelläni kerron ne pienetkin vinkit, joita olen oppinut, jos joku sielläkin päässä on samanlaisten tavoitteiden edessä.

Ajattelin aloittaa luonnonmukaisesta pyykkäyksestä. Tämän osalta ekologiset ja edulliset vinkkini:


Itsesekoitettu pesuaine (ohje ja aineet suoraan Limepopin verkkokaupan sivuilta):

350 ml ruokasoodaa
350 ml pesusoodaa
100 ml epsom-suolaa
2 rkl suolaa
muutama tippa tuoksuöljyä (itsellä käytössä laventeli)

Sekoita ensin jauheet sekaisin - sitten lisää tarvittaessa tuoksuöljyä hajusteeksi - sekoita uudestaan.

Purkita - ja valmista tuli!

Pyykinpesuaine on riittoisaa, ja olen tilannut nuo tarvikkeet noin kaksi kertaa vuodessa talouteemme (neljä henkeä). Arkea helpottaa siis ihan jo se, ettei ekologisia pyykinpesuaineita tarvitse erikseen muistaa ostaa ekokaupoista monta kertaa vuodessa. Netistä tilaaminen, ainesten keskenään sekoittaminen  ja käyttö on vaivatonta;1-2 rkl riittää hyvin yhteen koneelliseen. Toimii siis myös kiireelliselle perheen äidille. Lisäksi olen pistänyt huuhteluaineeksi etikkaa, joka toimii myös tehokkaana hajun poistajana!

EDIT: vinkkinä sain, että vieläkin halvemmalla soodan saa ostamalla suuremman satsin suoraan tukusta. Vieläkin edullisempaa siis!?




Etikka:

Pullonkorkillinen huuhteluun - ja raikas tuoksu on taattu. Netissä on toki hienoja ohjeita siitä, kuinka voit sekoittaa omat pyykkietikat ja purkittaa ne kauniisti pulloihin kera kauniiden etikettien. Oma arkeni ei ole sallinut tällaista hienostelua, vaan etiketissä lukee vain arkisesti Pirkka ja Etikka ja väreinä etiketissä on oranssia ja mustaa. Mitä haluan sanoa: asioista ei tarvitse tehdä kovin vaikeaa.

Sappisaippua:

Erittäin riittoisa sappisaippua irrottaa tahrat ja liat! Kostuta tahrakohtaa ja saippuaa, hiero saippuaa vähän tahraan, anna vaikuttaa ja pese pois taikka laita koneeseen. Erittäin toimiva - ja ekologinen! Suosittelen siis lämmöllä.

Ja sitten vinkki, jota en ole kiireltäni vielä ehtinyt toteuttaa, mutta joka on toteutuslistalla. Nimittäin:

Rohtosuopayrtti:

Meillä kasvaa tuota yrittiä jo vanhastaan torppamme pihamaalla, ja kyseinen kukka on myös erittäin voimakas leviämään. Rohtosuorpayritissä on jopa enemmän saponiineja kuin nykyään ekokaupoissa myytävissä pesupähkinöissä. Ekologisemman tästä tekee siis lähituotanto - ja halvaksi sen, että sitä on jo omalla pihamaalla. Toisin sanoen sehän on ilmainen.

Viimeisten vuosien toimenpiteenä minulla onkin ollut kukan kasvuolosuhteiden parantaminen ja kasvualan laajentaminen - niin, että joku päivä, kun aikaa on, alan kaivaa kukan juuria esille, kuivaan juuria ja raastan juurta sitten pesuaineeksi. Lisäksi koko kasvia varsineenkin voi käyttää pesuaineena. Rohtosuopan yritin käyttökokemuksista on kertonut mm. Jovelan Johanna blogissaan.

Villavaatteet:

Viimeinen vinkkini on talven varalle: villavaatteet. Olen pikkuhiljaa siirtynyt ostamaan 100 % villavaatteita ja villa-silkkivaatteita talvivaatteiden osalta. Villa hylkii likaa ja on luonnostaan antibakteerinen. Villavaatteet suorastaan nauttivat siitä, että niitä tuuletetaan, eikä niitä pestä niin paljon. Koko perheellämme on käytössä nykyään villa-/villasilkkialuspaidat ja -legginssit, joita käytämme pääosin aina viikonloppuisin.

Olen myös siirtynyt työvaatteiden osalta samoihin materiaaleihin paitojen osalta, mikä on vähentänyt pyykkäyksen tarvetta erittäin paljon. Toinen luottovaatteeni on farkut; niin kesällä kuin talvellakin. Kesällä vanhat farkut vain katkaistuna lyhyemmäksi. Farkkujakaan ei kannata pestä turhaan, joten tämäkin vähentää pyykkäyksen tarvetta. Myös muun perheen vaatteet tarkistetaan joka ilta sen mukaan, ovatko ne oikeasti likaisia. Jos eivät ole, vaate on siirretty uudelleen käytettävien vaatteiden pinoon - eikä syyttä suotta pyykkikoriin.

Villavaatteista suosittelen oman käyttökokemukseni perusteella etenkin Ruskovillan, Tamsilkin, Mukavan ja Uhana Designin tuottaita, jotka laadukkuuden ja ekologisuuden lisäksi ovat myös Suomessa valmistettuja. Lisäksi olen kutonut itselleni ja sukulaiset kutoneet meille villavaatteita - etenkin villasukkia. Omissa kutomisissani olen suosinut kirppikseltä löytyneitä vanhoja kunnon villavaatteita, jotka olen ostanut halpaan hintaan, purkanut kutomukset ja saanut erittäin halvalla erittäin laadukasta lankaa. Suurempi vaiva toki kuin valmiin lankarullan tilaaminen, mutta purkaminen on pääosin niin helppoa ja nopeaa, että sen tekee vaikka autossa istuessa taikka televisiota katsoessa kuin sivutuotteena.

Tässäpä nämä vinkit. Oliko tässä teille tuttua asiaa vai jotain uuttakin? Toivottavasti ainakin joku teistä innostui kokeilemaan, sillä liian usein tuntuu, että ekologiset vaihtoehdot jäävät syrjään, koska ne koetaan kalliimmiksi. Kaiken kaikkiaan pyykkimäärän vähentäminen ja helpot, itsetehdyt sekä riittoisat pyykinpesuaineet ovat kuitenkin jotain aivan muuta - joten suosittelen kokeilemaan! Ja jos sinulla on jokin hyvä vinkki tähän tarjolla, kommentoi ihmeessa ja pistetään hyvä kiertämään!

P.S. lämmin kiitos edelliseen postaukseen kommentoineille. Lämmitti mieltä. Kerron kenties myöhemin tilanteestani teille lisää!



Our utility room in the city home. Also works as a gym!



_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!

maanantai 4. helmikuuta 2019

Iloa kasvukauteen 2019 // Joy for the Next Growing Season



Viime vuonna osallistuin yhteispostaussarjaan, jossa joukko bloggareita kertoi omista ajatuksistaan ja projekteistaan omavaraisuuden kasvattamisen osalta. Oli antoisaa osallistua tähän postaussarjaan, sillä samalla tuli kirjattua itselleen ylös, mitä myötä- ja vastoinkäymisiä matkalla oli. Viime kuukausi on saanut minut kuitenkin miettimään erittäin paljon omaa tapaani toimia. Elämääni on nimittäin salakavalasti hiipinyt suorittamisen maku, ja ilo tekemisestä on hävinnyt. Näin on käynyt myös omavaraisuuden kasvattamisen rintamalla.

Olenkin opiskellut itseäni ja aihetta - miettinyt, mistä suorittaminen kumpuaa ja miksi se on näin voimakkaasti alkanut ohjata tekemisiäni. Parhaan vastauksen aiheeseen löysin Katri Syvärisen kirjasta Elämän taika. Kirja kokonaisuudessaan kertoo siitä, kuinka loputon suorittaminen johti Katrin uupumiseen - ja kuinka ilo jäi kaiken tekemisen taakse. Välillä tuntui kuin olisin lukenut itsestäni kirjoitettua kirjaa. Ja toisaalta kirja kertoo Katrin tiestä takaisin kohti elämän taikaa.



Katri lainaa kirjassaan Penny Peircin kirjaa Intuitio - sisäisen tiedon ohjauksessa ihmisen luovan kierron vaiheita. Tämä herätti minut viimeistään, sillä huomasin, että olin elänyt jo monta vuotta lähestulkoon ainoastaan tekemisen vaihetta - toteuttanut, siirtänyt aktiivisesti ajatuksia konkreettiseen maailmaan. Mutta ihminen tarvitsee myös muita vaiheita; olemista ja saamista, jotta ihminen palautuu ja pystyy luomaan ja ideoimaan uutta ilman, että väsyy, uupuu ja sairastuu.

Omavaraisuuden kasvattamisen osalta talvi on monelta osin selkeää olemisen vaihetta, josta alkaa uuden luominen. On aikaa miettiä, pohdiskella, unelmoida, visioida ja kehitellä uusia ideoita. Oivalluksen hetken jälkeen on mielekästä tehdä päätös ja ryhtyä toteuttamaan ideaansa konkretian tasolla.

Meillä talvet ovat kuitenkin olleet hyvin pitkälti palkkatöitä, suuriakin rakennus- ja remonttiprojekteja, puiden kaatoa metsästä ja halkotöitä, metsän sekä risukon raivausta, kaupunkikodin ja vanhan torpan ylläpitoa, kotitöitä kahden pienen lapsen kanssa; yhtä ajan käytön hallintaa. Näiden kaikkien lomassa olemme toki myös unelmoineet, visioineet ja suunnitelleet - mutta ei millään mittarilla kyllä olemisen kautta.

Omavaraisuuden osalta kevät ja kesä ovat ovat puolestaan selkeitä tekemisen vaiheita. Silloin siirretään suunnitelmat konkretiaan ja tehdään. Ja tätä on tosiaan tehtykin, mutta kuten sanoin - ihan jokaisena vuodenaikana ja kaikilla elämänhaaroilla.



Kolmas vaihe, saaminen, koittaa Peircin mukaan, kun idea on toteutettu ja se on ilmentynyt fyysisessä maailmassa. Nyt on siis aika ottaa vastaan, nauttia ja juhlistaa sitä, mitä on saatu aikaan. Tätä ilmentävät varmasti omavaraisuuden osalta sadonkorjuu, ruoan laitto oman maan antimista, säilöminen, sadonkorjuujuhlat, kekrit, pyhäinpäivän juhlinta ja joulun aika. Mutta toki myös kesällä ja syksyllä kaunis ja rehevä puutarha, jossa on ihana juhlistaa kesää ja nauttia ihan vain kaikesta kauneudesta ja olemisesta. Ja toki vaikkapa talvella puulämmityksen luomasta lämmöstä ja tunnelmasta nauttiminen sekä itse rakennetussa tai korjatussa talossa vietetyt hetket perheen kesken.

Meillä kolmas vaihe on ollut, mutta se on suoritettu ilman sen suurempaa iloa itse tekemisessä. Toki egoni on kiitellyt minua moneen kertaan, kuinka ahkera olen ollut ja mitä kaikkea olen saanut aikaan. Ja olen päivitellyt nämä aikaansaannokset usein myös blogiin. Mutta sitä en ole halunnut itselleni myöntää, että ilo on pikkuhiljaa kaikonnut tästä vaiheesta - ja valitettavasti monessa eri elämän lohkossa muutenkin, ei siis vain omavaraisuuden tavoittelussa.



Pitkän johdannon jälkeen... Tämän postauksen tarkoitus oli kertoa yhdessä muiden bloggareiden kanssa, miten meillä on talvi mennyt omavaraisuuden osalta ja mitä suunnitelmia on tulevalle kasvukaudelle.

Summa summarum I: Emäntä uupui ja isäntä jatkoi halon hakkuuta sekä puhdetöitä.

Summa summarum II: Tulevan kasvukauden tavoitteena on intuitiota kuuntelemalla luoda omavaraisuutta elämään juuri sen verran, mikä optimoi ilon ja onnen tunteen tekemisessä. Tulevissa postauksissa tulen sitten kertomaan, miten myös tässä tunnetyöskentelyssä onnistun osana omavaraisuusjuttuja. Ehkä kuukauden päästä kerron myös vähän tarkemmin, mitä olen varovaisesti visioinut tulevaan kasvukauteen - mutta koska olen niin vahvasti vasta paranemisen tiellä, jätän tämän kortin vielä tässä kohtaa auki, sillä kovat tavoitteet johtavat itselläni helposti suorittamiseen.

Summa summarun III: Loppuelämän tavoitteena on kuunnella enemmän intuitiota, vaimentaa pikkuhiljaa ego ja elää niiden arvojen mukaisesti, jotka tunnistaa aivan ihkaomakseen. Niin omavaraisuuden kuin kaiken muunkin elämäämme vaikuttavan suhteen.



Entä mitä tuumaavaat muut bloggarit? Käypä kurkkaamassa myös heidän kuulumisensa seuraavien linkkien kautta. Itse ainakin luen seuraavaksi suurella mielenkiinnolla, mitä muut suunnittelevat ja tuumivat näin kasvukauden alussa, sillä postaukset olivat ainakin viime vuosina erityisen inspiroivia. Inspiroivat kirjoitukset ovat puolestaan juuri sopivia tähän olemisen vaiheeseen, jota tällä hetkellä pyrin mahdollisuuksien mukaan elämään.


Tänä vuonna bloggarijoukko onkin varsin valtaisa, joten näiden kaikkien postausten läpikäymiseen taitaakin mennä useampi vapaahetki. Kiitos kaikille muillekin bloggareille näin jo etukäteen, ja tulen vierailemaan blogeissanne varmasti ennemmin tai myöhemmin - kun vain hetki inspiraatiolle on se oikea.

Ihanaa kevään ja kesän odotusta kaikille!


Some pics from our winter - and promise, that I will enjoy more and stress less next spring, sommer and autumn in these surroundings!




_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!