torstai 14. tammikuuta 2016

Paperiteline ja ajan hallinta // The Paper Holder




Tämä, "paperiteline", kuvastaa hyvin tämän hetken tilannetta. Etsin pitkään sitä oikeanlaista paperitelinettä, joka sopisi kotiimme. Normaalit, itse tarkoitukseen tarkoitetut telineet, eivät vain innostaneet. Ja sitten löysin lopulta tämän. Olen ja olemme olleet perheenä ilman paperitelinettä siis viime syksyyn asti. Tai lähes jouluun asti, sillä ostokseni jälkeen kävimme miehen kanssa tahtojen taistelua naulasta, joka piti vasaroida seinään. Katsos reikä seinässä, ja se on iso juttu miehelle se. Mutta lopulta olimme ainakin lähes yhtä mieltä asiasta, ja usean unohduksen jälkeen muistimme ottaa kesäkodista mukaan vanhan, tähän hyvin sopivan (pitkän) naulan mukaan. Ja sitten "ajan puutteen takia" odotimme taas pitkään; että löytyisi se oikea hetki, kun mies pitää telinettä seinällä, minä katson, mikä on sopiva paikka, merkitään seinään ruksi ja naulataan se naula seinään.

Ja nyt paperiteline on seinässä.

Niin yksinkertainen asia kuin paperiteline ja niin vaativa, pitkäjänteisyyttä, yhteistyökykyä, ajattelua ja mitä kaikkea vaativa prosessi! Sille tuntuu myös elämäni tällä hetkellä. Kun tuntuu, että kaikki on hyvin, siis tosi hyvin, monelta osin. Mutta silti tuntuu, etten oikein löydä sitä minulle ja meille sopivaa rytmiä, arkea.

Uusi arki; työssäkäynnin ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Aikaa ei jää juuri mihinkään töiden jälkeen, tai sille tuntuu. Mutta silti järjellä ajatellen ymmärrän, että onhan tässä aikaa. Jokaisena työiltana monta tuntia, kaksi kokonaista arkipäivää ja vielä viikonloppukin. Miksi sitten tuntuu, että aikaa ei jää; ei lapsille, ei miehelle, ei itselle? Ei kodille, ei pyykinpesulle, ei siivoukselle, ei ystäville, ei liikunnalle, ei blogille.

Mihin se aika menee? Mietin, olisiko ratkaisu siinä, että katson ihan kellosta, mihin minulla nykyään se aika menee? Kuinka paljon aikaa menee ihan siihen, kun vilkuilen puhelinta, instagrammia ja blogeja - aina välillä? Kuinka paljon aikaa menee siihen, kun en tee yhtä asiaa valmiiksi yhdellä kertaa, vaan syöksyn viittä asiaa valmiiksi yhteen aikaan? Ja pitäisikö minun viimein miettiä myös miehen usein toistamaa asiaa; miten mulla voi mennä niin paljon aikaa niin yksinketaiseen asiaan kuin voileipien tekemiseen...?

Tiedän, mitkä asiat ovat tärkeitä ja tätä kautta minulla on visio siitä, mitä paperitelineeltä haluan. Asiat tärkeysjärjestykseen? Ja kenties sitten löydän sen oikean paperitelineen. Mietin, mikä on tällä hetkellä tärkeintä. Lapset. Ihan varmasti. Puoliso. Tietenkin. Oma hyvinvointi. Pakko. Sellainen paperiteline.

Oli jännä huomata, että tämän ajattelutuoksinnan jälkeen olin tilanteessa, jossa tuskailin, miten tässä nyt näin kauan menee, kun toinen leikkii yhtä ja toinen pelleilee toista - ja meidän pitäisi tehdä sitä kolmatta. Mutta sitten mietin: Lapset, hehän ovat juuri sillä etusijalla. Miksi koen asian niin ikävänä, että minulla menee lasten kanssa aikaa? Nauti nyt; elämäsi tärkeimmistä hetkistä! 

Mutta eihän se niin yksinkertaista ole. Töiden alettua ymmärrän ehkä vielä selvemmin, että tarvitsen myös muuta; sitä puolisoa ja sitä omaa hyvinvointiakin. Aikaa tehdä asioita muutoin, kun juosten kusten. Kun se pelkkä paperiteline ei riitä; vaan sen pitää sopia juuri meille.

Olen jollain tavalla boheemi; en haluaisi millään tehdä omasta arjestani työn ulkopuolella ohjelmoitua. Mutta tiedättekö; ajattelin kokeilla. Listata, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä, laskea vapaat tunnit viikossa - ja jakaa niille tärkeille asioille ne vapaat tunnit. Niin että voin hyvällä omalla tunnolla leikkiä lasten kanssa tunnin illalla - tietäen, että teen seuraavan tunnin aikana vaikka ruuan - ja tietäen, että voin lasten nukahdettua käydä ulkona yksin lenkillä.

Ja miettiä tätä myös miehen kanssa, yhteistyössä. Ei pelkästään minulle tärkeitä asioita, vaan meille kaikille tärkeitä asioita. Ja näin löydämme toivon mukaan juuri sen oikeanlaisen paperitelineen - ja sille sen oikean paikan.

Olisiko tässä mitään järkeä?

Että sellaisia ajatuksia; paperitelineestä. Ehkä se paperiteline oli tässä jutussa kyllä liikaa.



In the picture: Our "new" paper holder! What do you think about it?


_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!


16 kommenttia:

  1. Erittäin hyvä teksti.
    Ja paperitelinekkin on parempi kuin kaupan viisi.

    VastaaPoista
  2. Tykkään kovasti tuosta telineestä - just täydellinen :) meillä ei ole paperitelinettä juuri siitä samasta syystä - mieluisaa ei ole sattunut eteen. Ihana teksti, voin samaistua ❤️❤️ Ja tuun vielä lukemaan sen uudelleenkin sitten illalla/yöllä kun saan lukea r a u h a s s a ;D haleja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin myös samaistua tuohon r a u h a s s a lukemiseen ;)

      Poista
  3. Upea, kaunis paperiteline <3
    Voi että, työ haittaa todellakin vapaa-aikaa aivan liikaa. Ja päivässä on liian vähän tunteja, että saisi kaiken haluamansa toteuttaa. Paljon tsemppiä arjen pyöritykseen ja sen oman rutiinin löytämiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä ;) Ja täytyy kyllä myöntää, ettei siellä vapaa-ajallakaan enää oikein montaa tuntia sille todelliselle vapaalle ajalle jää ;D Ja siitäkös se ongelma sitten syntyykin! Mutta kyllä: nyt parempi organisoiminen ja jospa se siitä :)

      Poista
  4. Ihana paperiteline <3 niin paljon kauniimpi kuin kaupasta saatavat.

    Osuva kirjoitus. Niin moneen kohtaan voin samaistua. Tsemppiä ajan hallintaan, arkeen ja työhön!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, niin minustakin täydellinen paperiteline! :)

      Ja kiitos tsempeistä <3

      Poista
  5. Itse olen huomannut että suunnittelemalla omaa arkea etukäteen saan paljon enemmin asioita tehdyksi ja aikaakin tuntuu siten olevan enemmän. Mutta kukin tavallaan. Tsemppiä arkeen!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä saada ajatuksilleni pontta; kiitos! Nyt siis vain suunnittelemaan ja laskemaan tunteja/minuutteja ;)

      Poista
  6. Jaksamista arjen pyöritykseen. <3 Vaikka itse en olekaan vielä töissä, niin nytkin tuntuu hetkittäin siltä, että ei saa mitään tehtyä. Täytyisi miettiä ajankäyttöä tarkemmin ja keskittyä kunnolla siihen, mitä on juuri sillä hetkellä tekemässä, eikä yrittää tehdä kymmentä asiaa samaan aikaan. Lisäksi tulee ihan liikaa vilkuiltua Instagramia ja blogeja. Kännykän räpläämisestä pitäisi päästä eroon ja ottaa vaikka joka päivällä tietty aikataulutettu hetki, jolloin saa käyttää siihen vaikka vartin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Tuo netti kännykässä on kyllä välillä oikea vitsaus. Nyt kun oikein ajatuksella olen yrittänyt olla vilkuilematta sitä, huomaan, kuinka usein olen sitä tekemässä. Ihan hirveän usein! Mutta ehkä se tästä ;)

      Poista
  7. Kaunis paperiteline ja hyviä ajatuksia täynnä koko kirjoitus, niin monen asian kohdalla täällä nyökyttelin, jotenkin en vain osaa laittaa ajatuksiani tähän sanallisesti... Mutta haasteellistahan tämä on, työ, perhe, koirat ja ajan riittäminen kaikkeen ja kaikille ja vielä itsellekin pitäisi riittää ihan omaakin aikaa akkujen lataamiseen... Hyvää alkavaa viikkoa joka tapauksessa sinne teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu! Niinhän tämä on; mutta harjoitus tekee mestarin? Olen alkanut jumpata jo arkea uuteen uskoon, mm. päivittäisten tehtävien listaamisella, ja kummasti on auttanut :) Tästä lisää kenties myöhemmin ;)

      Poista
  8. Ps. Blogissani olisi sinulle pikku "juttu" jos jossain välissä on aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi, joi; onkohan se joku haaste? Olen kyllä turhan huono noissa haasteissa; edellisenkin aloitin, mutten ikinä saanut valmiiksi. Mutta katsotaan, miten nyt käy ;)

      Poista

Olen iloinen, jos jätät ajatuksesi!