Vaikka viime postauksessa kovasti vaadin itseäni pysymään kärsivällisenä tiluksiemme tulevaisuuden suunnittelun kanssa, yhdestä suunnitelmasta en vain tunnu pääsevän yli ja ympäri.
Torpan pihapiirin ympäristö on nimittäin päässyt villiintymään pahasti. On pajua, ja varsinkin haapaa. Hirmuisen korkeita koiranputkia ja horsmaa. Paikoin todella paljon kuusen taimia ja kookkaiksikin kasvaneita kuusia ihan talon läheisyydessä. Tuoksuvadelmaa, joka on levittäytynyt liian moneen paikkaan. Ja vadelmaa. Rehevä pihapiirin ympäristö paitsi työllistää meitä - raivattavaa on paljon joka kesäksi - mutta tekee myös pihapiirin ympäristöstä jotenkin sekavan ja sotkuisen; sellaisen, kuin vanhojen hylättyjen maatilojen ympäristö usein on.
Olen vankasti sitä mieltä, että torpan pihapiirin ympärillä pitäisi olla nykyistä köyhempää ja vähäpuisempaa ketoa. Osaan kuvitella, että pihapiirissä ja sen ympärillä ovat joskus laiduntaneet eläimet, jotka ovat köyhdyttäneet maaperää ja pitäneet taimikon kasvun aisoissa. Jolloin koko torpan ympäristö on ollut huomattavasti siistimpi.
Kuivaa ketokasvillisuutta pihamaalta sekä sen läheisyydestä löytyy, mutta monessa suhteessa alakynteen jääneenä; mm. peurankelloa, niittyhumalaa, ahomansikkaa ja kissankelloa. Toisaalta kanalan ympäristö on todennäköisesti ollut nyt jo uhanalaiseksi luokiteltua kosteaa niittyä, sillä siellä kallio on pinnassa ja vesi jotenkin jää seisomaan moneen paikkaan.
Yksi vaihtoehto olisi tietenkin lähteä raivaamaan ympäristöä, kuskata raivattua heinää ja vesakkoa pois ja levittää keväisin pinnalle hiekkaa. Tai kuoria maat lapion syvyydeltä ja tuoda tilalle köyhempää maata - ja sitten levittää ketokasvien siemeniä. Mutta kun kyse on jo aika laajasta alasta, olisi työ suhteellisen valtaisa.
Eli pääsittekö jujusta kiinni? Olen siis sitä mieltä, että me suorastaan tarvitsemme lampaita! Lampaille olisi yllin kyllin tilaa pihamme ympärillä temmeltää ja syötävää riittäisi. Lampaat köyhdyttäisivät maaperää, ja sen jälkeen voitaisiin kylvää mm. häälahjaksi saamamme niittysiemenseoksenkin. Ja joku kaunis vuosi torppamme pihapiiriä ympäröisi kukkivat ja vähäpuiset niityt ja kedot!
Nyt vain mietin, mitä meidän tulisi huomioida. Onko helpompi aloittaa vuokralampaista, ja jos niiden kanssa menee kaikki hyvin, siirtyä seuraavana vuonna omiin lampaisiin? Omiin lampaisiin, jotka siis tylysti lahdattaisiin kesän jälkeen, ja saisimme näin oman tilan antimia myös ruokapöytään (meistä tähän ei kyllä taitaisi olla, mutta ehkä pystyisimme lahjomaan isäni tekemään likaiset työt metsästäjän taidoilla)? Kuinka paljon lampaiden kanssa pitää pelätä metsän petoja? Oletan, että meidän pitäisi käytännössä viettää koko kesä tilalla lampaiden takia tai pyytää joku paikalle, jos olisimme itse reissussa. Mutta pitääkö lampaille olla joku suoja yöksi petoeläimiä vastaan vai riittääkö katos kaikenlaisissa ympäristöissä? Lisäksi pitäisi toki neuvotella asiasta ympäröivän maanomistajan kanssa; ihan jo kohteliaisuussyistä, mutta meidän tilanteessa myös siksi, että lampaiden laidun olisi yhdestä paikkaa helpoin ohjata naapurin rajan puolelta.
Entä muuta? Jos teillä tulee mieleen, auttakaa näitä kaupunkilaisia. Ja palauttakaa maan pinnalle, jos suunnitelma kuulostaa aivan utopistiselle...?!
Yllä olevat kuvat kertovat hyvin siitä, mikä tilanne on kesäisin tällä hetkellä. Ympäristö on (ilmeisesti juuri vanhojen laidunmaiden osalta) joko mahdottoman rehevä niin, ettei itse rakennuksiakaan näe kesäisin tiheikköjen läpi - tai niittämisen jälkeen maisema on kuin vastanypitty koira, eli yllä olevan kuvan näköinen. Yllä olevassa kuvassa näkyy myös meidän kanala, josta voitaisiin toki rakentaa lampaillekin ovellinen suojapaikka.
Sivumainintana täytyy todeta, että eikö olekin jännä rakennustyyli meidän kanalassa? Olenko ennen näyttänyt tätä? Meidän tilamme tunnetaan kylillä juuri tuosta kanalasta. Lähikuva kanalan seinästä vielä alla. Pintaa on joskus ilmeisesti koristanut laudoitus, mutta nyt laudoitusta ei ole kuin yhdellä seinällä. Ehkä sitten joskus laidoitamme tämänkin uudestaan, mutta eipä ole ihan kiireisimpien asioiden listalla.
Sen sijaan lampaat olisivat ainakin minun mielestä hyvinkin kiireinen asia... Eiks vaa?
We are dreaming of fields around our summer home garden. Nowadays the surroundings are badly overgrown, but it looks like there has been sometimes fields around the croft and home animals pasturing there. So now we are wondering, could we get sheeps here next summer. How does its sound; good or bad plan?!
Ihan samoja haaveita täälläkin :) ja ihan yhtä paljon kysymyksiä :)
VastaaPoistaKiva kuulla, ja tervetuloa lukijaksi <3 Pitääpä yrittää selvitellä kysymyksiin vastauksia, jotta pääsee asiassa kenties ratkaisuun ajoissa! Jos kaikki menee hyvin, tulen kyllä varmasti raportoimaan aiheesta tännekin; saat sinäkin sitten samalla kenties kysymyksiin vastauksia :)
PoistaLampaat kyllä hoitaa hyvin maisemointia. Mutta ainakin meidän lampaat syö KAIKEN! Isojen puiden juuria on jyrsitty, saa nähdä onko laitsalla ainuttakaan puuta kohta.:D Pitäisi siis ainakin meillä aidata ne puut, jotka halutaan säilyttää. Ihan vaan vinkkinä, jos on jotain minkä haluaa ehdottomasti tontilla pysyvän. Kyllähän ne vuokralampaat on tosi helppo vaihtoehto ja pääsee kokeilemaan hommaa. ..ei sitä hommaa niissä kyllä kauheesti kesäisin ole..;) Montakohan kesää lampailla menee, että alue on siisti? Tai riippuu tietysti lampaiden määrästäkin.. Meidän neljä ladyä ei putsannut kesän aikana koko peltoa, vaikka luulin vihreän loppuvan jo paljon ennen laidunkauden päätöstä.
VastaaPoistaSinulta odotinkin ajatuksia näihin kinkkisiin kysymyksiin ;) Kuinka suuri se teidän pelto on? Luin ainakin, että nuoria lampaita ei voi yksin laittaa laiduntamaan laitumelle, jossa on jo suurempaa vesakkoa. Meillähän se ei määräalaltaan ole aivan valtava alue, mutta tavaraa siellä kasvaa valtavasti ;)
PoistaJa hyvä vinkki tuo puiden suojaaminen!
Aidattu alue on ehkä n. 2500m2. Ei siis mikään suuren suuri. Ehkä meidän vanhat muijat ei enää kuluta niin paljoa, kun ruohoa riitti koko kesäksi. Eikä siinä hätää ole vaikka laidun olisinkin kynitty hyvissä ajoin, sitte vaan heinää kantamaan. (Tai niittämään tontin toisesta syrjästä.) Varmaan ihan totta tuo mitä olit lukenut, kokeneet tyypit tekee varmaan parempaa työtä.;)
PoistaJa vielä.. Mä kyllä senki takia kannatan laina-lambeja, kun niihin voi ihastua niin kovin, ettei niitä todellakaan halua syödä.;)
Hyvä tietää vähän kokoluokkaa; kiitos näistä faktoista! Ja joo; kyllä olen varma, että kiintyisin lampaisiin. Enkä tiedä, pystyisinkö itseäni asiassa koulimaan, joten ehkä ainakin aluksi parempi lähteä lainalampailla liikkeelle :)
PoistaIhania ajatuksia, voin niin nähdä tuolla lampaita syömässä kesäpäivänä :). Kuten arvaatkin, niin mitään vinnkejä minulta ei näin kaupunkilaisena saa, mutta mielenkiinnolla seuraan tätä kuitenkin :)
VastaaPoistaKatsotaan, miten käy; lampailla tai ilman, mutta kesä sieltä tulee pian, mikä on kyllä ihanaa!
PoistaApua kuin ihania haaveita ja kuin ihana kesäpaikka teillä on! Mä alan taas miettiä mun aasi-unelmaa. Mä haluan omistaa aasin!
VastaaPoistaOooh aasi! Pidä haaveestasi kiinni; niin odotan sitä päivää jo, kun blogissasi on aasin kuva pihamaallanne! Sinä kun ne haaveet kuitenkin jonakin päivänä todennäköisesti myös toteutat :)
PoistaMeillä on ollut naapureiden kanssa yhteisenä pari kesää kaksi lammasta, joten jotakin kokemusta niistä on. Aitaus on vain noin 300 m2. Pianhan ne sen alueen heinät syövät, mutta mieheni vei niille joka päivä ison nipun vesakkoa, enimmäkseen pajuja. Lisäksi naapurit antoivat leipää ja muuta ruuan jätettä ja suolakivi oli myös pellolla käytössä. Joka aamu niiden vesisanko oli pestävä ja täytttävä uudella vedellä, ne olivat kovia sotkemaan ja kaatamaan sitä sankoa.
VastaaPoistaNiillä oli pieni suoja pellon reunalla, jossa olivat kyllä kovimmilla sateilla suojassa. Ensi kesänä niille olis tarkoitus tehdä uusia aitauksia, tontin rajoille ja ojien varteen, joissa olisi paljon syömistä ja perkattavaa. Ihanteellista olisi, jos olisi isoja alueita, joihin rajattaisiin useita pienempiä aitauksia. Olisi vaihtelua, kun joku alue syödään puhtaaksi. Tosi paljonhan niistä on iloa ja ojan reunat tuli perkattua, isännän avustuksella kylläkin.
Kiitos paljon ajatuksistasi! Todella hyvä kuulla, että noinkin pieni alue riittää, ja tuo vinkkisi rajata iso autaus pienempiin osiin kuulostaa järkeenkäyvälle! Kai heillekin tulee herkästi ne lempipaikat, jolloin voivat koluta samoja puun juuria muuten koko kesän ja muut apajat jäävät vähemmälle käytölle.
PoistaAinakaan ei kuulosta ihan hurjan haastavalle operaatiolle; aitojen pystyttämiseen toki menee vaivaa, mutta muuten veden vaihdot ym. menee varmasti muiden askarreiden lomassa.
Lammaskuume siis vain paheni ;)