tiistai 19. toukokuuta 2015

Looking for The Traditional Garden




Saimme lahjaksi omenapuun. Aivan ihana lahja, mutta sen myötä nousi esiin myös kysymys: minne se laitetaan? Emmehän ole ollenkaan ehtineet miettiä, minkälainen pihasta tulee.

Torppamme piha on nähnyt loisteliaampiakin päiviä. Sen näkee vanhoista puista ja pensaista. Valitettavasti vanhat perennat on ajettu ruohonleikkurilla alas, minkä kuulimme rajanaapuriltamme. Tiedämme kuitenkin paikat, joissa vanhoja perennapenkkejä on ollut, joten epätoivon partaalla odotan vielä, jos sieltä nousisi ylös jotain kukkaa, eli tietyiltä osin pihalla on ruohonleikkuukielto. Kenties vähän myllään maatakin paikoin ylös alas, jos se auttaisi asiaa.

Muutaman viikonlopun takaisten talkoiden myötä tuli myös monta kertaa eteen kysymys, mitkä puskat säästetään ja jos säästetään, annetaanko niiden kasvaa siinä laajuudessa kuin ovat nyt kasvaneet. Hirveän vaikeita kysymyksiä sanon minä.

Muutamat yöt asiaa miettineenä syntyi kuitenkin ainakin jonkinlainen näkemys: puutarhan suunnittelu lähtee niistä tekijöistä liikkeelle, mitä puutarhassa jo on.

Yhdessä nurkassa kasvaa omenapuu sekä muutamavuotinen omenapuun alku, joten sinne istutimme myös kolmannen omenapuun. Jos yksi omenapuu on siellä viihtynyt monta vuosikymmentä, on kasvupaikka todennäköisesti omenapuille juuri sopiva. EDIT: viime viikonloppuna löysimme puskien keskeltä vielä kaksi uutta omenapuuta, joten päätös oli oikea - ja puutarhassa tulee olemaan oikea omenapuutarha-osa!


Toisessa nurkassa puolestaan kasvaa rivissä viinimarjapensaita, sitten vadelmia, ja vielä raparperiakin. Siellä ne ovat viihtyneet monta vuosikymmentä, joten annetaan niiden jatkaa siellä eloaan, ja tulkoon tästä nurkkauksesta hyötypuutarha. Ulkoruokailupaikkakin pihasta löytyy jo, tosin varsin heikkokuntoisena. Näillä näkymin paikan kuntoa kohennetaan, ja paikka säilyy; aurinko paistaa nimittäin kyseiselle paikalle aina aamusta iltapäivään asti.




Saunan edessä on puolestaan mahdoton pensaikko syreeniä. Antaa niidenkin kasvaa, mutta raivataan - ajatuksena on syreenimajan rakentaminen; kenties sellainen on ollutkin paikalla joskus. Perunamaan sijainti on vielä kysymysmerkki, mutta rikkaruohojen ja puuttoman laikun perusteella voimme arvata sen sijainneen talon ja saunan välissä, rinteen yläpuolella. 




Pihapiiriä näyttää ympäröineen niityt nyt varjoon jääneiden katajien perusteella. Ne haluaisin myös tuoda takaisin; kukkaniittyinä kera muutamien katajien ja yhdessä kohtaa kera todella vanhojen koivujen (nyt muiden puiden saartamina).


Ja sitten ruusupensaat, ja kaikki muutkin (en osaa nimetä) pensaat; annetaan vielä kasvaa, mutta siistitään - katsotaan, tykätäänkö vai eikö - ja puutarha lähtee näistä sitten pikku hiljaa rakentumaan ja kehittymään. Perennapenkkejä ei enää juuri ole, mutta entisen omistajan opastuksella tiedämme nyt, missä niitä on ollut. Entisaikana perennapenkkejä on laitettu paljon porstuan eteen, kuten meidänkin torpan kohdalla. Lisäksi perennapenkki on ollut aitan kupeessa lähellä omenatarhaa. Itseä vähän mietityttää kukkapenkin laittaminen talon nurkalle, joten voi olla, että perennapenkki perustetaan myöhemmin aitan puolelle niin, että kukkaloisto näkyy myös sisälle tupaan.


Päätöstäni tukemaan löysin Rakennusperinnön (klik) sivuilta seuraavat ohjeet:

Kasviaineis saattaa tulla esiin maata muokatessa, hautautuneet kiveykset paljastua… Muista, että pihasi multa on arvokasta: siinä on paitsi paljon ravinteita, myös paljon siemeniä, juurakoita ja kasveja, joita et vielä ehkä näe tai ainakaan tunnista. Vanhoihin puutarhoihin on usein valikoitunut hienoja kasveja, joita ei enää kaupasta löydä. Älä siis kärrää multaa pois tontilta! Perkaa ensin roskat pois, leikkaa kuivuneet oksat, haravoi ja siivoa pihasi, katso ensimmäisenä keväänä, millaista kasvillisuutta pihaltasi nousee, tee mielellään kartta, johon merkitset löytämäsi.

On hirmuisen jännittävää nähdä, millaiseksi piha kehittyy nyt kevään ja kesän aikana - ja sitä myöten miten meidän suunnitelmat kehittyvät. Perinteisen maatilan kasveista ja tilan käytöstä on löytynyt todella heikosti tietoa netistä. Jos sinulla on vinkata jokin hyvä kirja tai nettisaitti, kerro ihmeessä!

Itse olen tutustunut lähinnä Pirkanmaan perinnepihan sivuihin (klik), yhteen opinnäytetyöhön maatalojen pihapiirin suunnittelusta (klik) ja rakennusperinnön sivuihin (klik) - ja kesän tullen ajateltiin vierailla läheisissä kotiseutumuseoissa; sieltä toivottavasti löydetään tietoa niin pihan kuin talon kunnostamisenkin suunnitteluun niin, että kunnioitetaan juuri tämän tienoon perinteitä.

Ja niin: pihastamme löytyy myös suhteellisen paljon nokkosta. Se on anopin mukaan vain merkki ravinteikkaasta maaperästä. No, itse en ihan ole kokenut asiaa niin positiivisena. Mutta ehkä opettelen nyt tekemään nokkosesta ruokaa - ja suhde nokkoseen paranee? Vinkkejä nokkoskokkaukseen voi siis myös heittää kommenttiboxiin…?!


Our Summer Home Garden has seen his/her better days. Now it's feral; hidden old plants here and there & bushes and plants all over the old flower beds and vegetable garden. 


We have cleaned the garden over departed branches and feral plants - and found for example two apple trees. It's exciting; what we are going to find there now when plants are rising after winter. 



Our Garden Planning is going to take the old plants, trees, flowers and bushes account; places which have been many decades good for example to apple trees must be good to apple trees later too. We will see, what kind of garden this will be later - for example in ten years?!





_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebook and Pinterest!

18 kommenttia:

  1. Hei! Ja kiitos tosi kivasta blogista��. Tosiaankin nokkonen kertoo hyvästä maaperästä, se on arvokasta! Me ollaan kuivattu nokkosta ja juon sitä paljon talvella ihan teenä, antaa vastustuskykyä. T Maarit K Joensuusta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teetä! Ihana ajatus ja tärkeää tuo vastustuskyky talven flunssakausina; kiitos vinkistä!

      Poista
  2. Nokkosletut on ihania! Ihanalta näyttää teidän maalaisidyllinne, pitää kyllä jäädä tänne seurailemaan, mitä aarteita pihapiiristä löytyy :) Marika / kivikakku.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos Marika <3 Ja letut; pitääpä tosiaan googletella hyviä reseptejä lettuihin - kuulostaa terveelliselle + maukkaalle = varmasti hyvä yhdistelmä :)

      Poista
  3. Vanhassa puutarhassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Toisaalta ei tarvitse aloittaa tyhjästä, mutta toisaalta jo olemassa oleva saattaa vaikeuttaa töitä. Jään mielenkiinnolla odottamaan, miltä teidän puutarhassa alkaa näyttään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta; olen ajatellut kaiken tähän asti sen positiivisen kautta, sillä musta on vain niin jännää odotella, mitä maasta putkahtaa ja mitä risukasoista löytyykään <3 Mutta on toki totta, että vanha on huomioitava. Jotenkin vaan tykkään tästä vanhasta ainakin vielä niin paljon (levinneitä marjapensaita ja puun versoja lukuun ottamatta), että en ainakaan vielä ala murehtia asiaa ;)

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Niin on; aittaa on tosi moni ihastellutkin! Pitäisi kehitellä sille sitten vuonna pimpeli ja pompeli jokin järkevä käyttötarkoitus - siis sitten kun sille on kaiken muun kiireisen jälkeen aikaa :)

      Poista
  5. Ihana piha! Kun me ostettiin talomme, oltiin ensimmäinen vuosi melkein vain töissä sisällä. Onneksi, sillä sinä vuotena selvisi, mikä kasvaa missä ja milloin! Kannattaa tosiaan vähintään se vuosi katsoa, ja myöskin kirjoittaa havainnot muistiin tai ottaa paljon kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä; ja onneksi meillä on niin hurjasti muutakin tekemistä, ettei varmasti aleta uusia kukkapenkkejä tai istutuksia suunnittelemaan ;) Ehkä sitten ensi vuonna; tämä vuosi jännitellään ja ihastellaan <3

      Poista
  6. Voi, miten ihana - heti tulemme kylään kun sille näyttää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Ilona <3 Ja tottakai; tulette! Mutta vasta, kun sille näyttää :D Saa nähdä, kuinka monen vuoden projekti tästä tuleekaan ;)

      Poista
  7. Mä suosittelen helppoja nokkosia sipsejä, uppoa lapsille ja aikuisille ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvälle! Kiitos vinkistä! Näillä kaikilla vinkeillä päästäänkin hyvään alkuun nokkosviljelijöinä ;)

      Poista
  8. Kuinka mukava blogi!
    Jostain kautta tänne eksyin ja tykästyin :)

    VastaaPoista
  9. Perennethan on monivuotisia ruohovartisia kasveja. Maanpäällinen osa siis kuihtuu syksyn tullen pois, mutta siellä maan alla juurakko odottaa uutta kevättä. Tietysti, jos niitä perennoja on oikein tehoniitetty kesken kasvukauden, voi tulos olla laiha, mutta uskoisin sieltä vielä monenmoista ilmestyvän esiin. Tää kevät sitä paitsi on ollu sen verran vilakka, että myöhässä ollaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa juuri sunnuntaina löysin ojan kaivuun yhteydessä mukuloita mullan alta; paikalta, jossa ei olisi kukkapenkkiä uskonut olleen! Toiset taisi olla narsisseja, mutta toisista en tiedä; kesä näyttänee, mitä tuleman pitää :) Ihania yllätyksiä tosiaan, ja toivottavasti edelliset omistajat eivät ole ainakaan ihan kaikkialta tehoniittäneet paikkoja :)

      Poista

Olen iloinen, jos jätät ajatuksesi!