maanantai 14. joulukuuta 2020

Vanhan rakennuksen eristäminen

Tämä teksti liittyy rakennusrestauroinnin opintojen näyttöihin, joista kirjoitin aiemmin täällä.
 
Vanhan rakennuksen eristämisessä on kaksi tärkeää asiaa, jotka tulee huomioida paljon puhutun eristepaksuuden lisäksi; eristeen kosteudensietokyky ja eristävien osien ilmantiiveys. 
 
Kosteudensietokyky liittyy virheensietokykyyn. Vanhat rakennukset on alunperin rakennettu niin, että ne sietävät virheitä. Jos rakenteisiin pääsee syystä tai toisesta kosteutta, se ei aiheuta ongelmia, jos ne pääsevät kuivumaan. Luonnonmateriaalit, kuten turve, pellava, sellu/paperi ja kutterilastu/puupuru kuivuvat suhteellisen nopeasti kastuttuaan toisin kuin esimerkiksi lasi- tai kivivilla. Siten riski, että perinteisissä eristeissä alkaisi elää kosteudessa viihtyvää bakteerikantaa tai - tai että rakenteisiin pesisi lahottajasieni, pienenee.

Ilmantiiveys liittyy puolestaan siihen, että ilma kuljettaa mukanaan kosteutta ja pienhiukkasia. Jos rakenteen eristeissä pääsee kulkemaan ilma, lisääntyy kyseissä paikkaa riski kosteudelle. Toisaalta ilmantiiveys liittyy myös huoneilman laatuun ja vetoisuuteen. Eristeistä ei saisi kulkea ilmaa huoneilmaan, koska näiden kautta huoneilmaan voi kantautua esimerkiksi turvepölyä, mikä heikentää sisäilman laatua. Toisaalta vetoisuus tuntuu kylmälle; lämminkin huoneilma voi tuntua kylmälle, jos esimerkiksi vanhoja ikkunoita ei ole eristetty ja paperoitu talven varalle.

Restauroinnin opintojen aikana eristimme vanhan rankarakenteisen kesähuvilan. Kyseisen kesähuvilan rakenteista olen kertonut enemmän täällä ja pinkopahvituksesta täällä. Tässä postauksessa kertaan lyhyesti, miten rakennuksen seinät ja alapohja eristettiin.
 
Huvila oli rankarakenteinen, eikä sitä oltu eristetty aiemmin. Ulkoseinillä ulkolaudoituksen alla oli tervapaperi tuulensuojana. Tervapaperi jätettiin paikalleen, koska ulkolaudoitusta ei uusittu. Tervapaperi ei varsinaisesti ole hengittävä materiaali, sillä se ei läpäise helposti kosteutta. Sitä on kuitenkin käytetty varsin paljon rakennusten tuulensuojana, joten paperi jätettiin paikalleen ja paikkakorjattiin paikoista, jossa se oli päässyt tai pääsi korjaustoimenpiteiden aikana repeämään. 
 
Eteiseen, jossa paperointia ei aiemmin ollut ollenkaan, asennettiin ulkoseinille Ekovillan ilmansulkupaperi. Vaihtoehtoisesti tuulensuojaksi voi asentaa periaatteessa minkä tahansa muovittoman suojapaperin/-pahvin. Joissain tuulensuojapapereissa on muovivahvistettu ruudukko, joka vahvistaa paperia. Käytännössä tämä ruudukko ei heikennä paperin kosteudensietokykyä, jos se on hyvin harva. 
 
Paperoinnissa on erityisen tärkeää, että se on tiiviisti kiinni rangoissa eikä tuulitunneleita pääse syntymään. Jos paperi repeää asennettaessa, pitää se myös huolellisesti korjata.

Tervapaperin / tuulensuojapaperin päälle asennettiin ekovillalevyjä, joka oli valmistettu kierrätyspaperista. Materiaali imee ja luovuttaa kosteutta, vaikka pitääkin sisällään pienen määrän liimaa. Myös villalevyjen asennuksessa piti pitää huoli siitä, että eristys ulottuu jokaiseen pieneenkin koloon, jotta tuulitunneleita ei pääse syntymään. Selluvillan lisäksi markkinoilla on myös pellavasta ja puukuidusta valmistettuja eristelevyjä. 

Seinien eristys voidaan myös ns. liimata seinään, jolloin se puhalletaan kosteana massana, jossa on liimaa sideaineena. Jos eristyksen haluaa toteuttaa ilman liimaa, pitää seinärakenteisiin rakentaa ensin kotelot paperia / puukuitulevyjä / laudoitusta hyödyntäen, joihin eriste puhalletaan yläkautta.

Huvilalla alapohja eristettiin puhallettavalla ekovillalla. Alapuoli paperoitiin ensin, minkä jälkeen ekovilla puhallettiin alapohjaan. Tämän jälkeen eristeen päälle asennettiin papari ja lattialauta.
 
Seinille asennettiin huokolevyt eristelevyjen jälkeen. Nämä toimivat samalla sekä eristeenä että "tuulensuojapaperina".Eristelevyjen jälkeen seinät vielä paneloitiin ja pinkopahvitettiin. Nämä lisäsivät entisestään ilmantiiveyttä.

Suurin osa rakennusten lämpöhävikistä tapahtuu yläpohjan kautta. Huvilan yläpohjaa ei eristetty vielä tässä vaiheessa, vaan se jäi tulevan vesikaton korjauksen yhteydessä tehtäväksi.

Postauksen kuvat: Raision seudun koulutuskuntayhtymä (Raseko), Rakennusrestauroinnin opiskelijat, vuosikurssi 2019
 
 

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Löydät minut myös InstagrammistaFacebookista ja Pinterestistä!
 

2 kommenttia:

  1. Rakennusrestaurointi on mielenkiintoinen ala. Me juuri kunnostamme vanhaa omakotitaloa ja olen kyllä oppinut prosessin aikana paljon uutta. Viimeisimpänä laitoimme tiivisteet ja ilmanvaihdon uusiksi ja odottelemme, että mittauspalvelut tulevat tarkastamaan nykyisen tilanteen. Ihanan idyllisen näköinen tuo huvila ja varmasti opettava homma.

    VastaaPoista
  2. Meilläkin on täällä Kemissä tullut tehtyä lähiaikoina noita eristämishommia. Vanhoissa rakennuksissa tuo kosteudensieto on tärkeää, onneksi luonnonmateriaalit kuitenkin ovat yleensä todella kestäviä ja hyviä. Me odottelemme nyt vielä sitä, että tehdään ilmatiiveysmittaus.

    VastaaPoista

Olen iloinen, jos jätät ajatuksesi!