perjantai 12. helmikuuta 2016

Ajan patinoiman laudoituksen korjaus // Repairing time-weathered boarding














Tiluksiemme navetta on kaunis kauempaa katsottuna, mutta sateisina ja märkinä vuodenaikoina sekä läheltä katsottuna ei enää niin kaunis. Alimmaiset laudat ovat päässeet kostumaan pahasti,  mutta emme ainakaan ole huomanneet, että kosteus olisi haurastuttanut laudoituksen alla olevaa hirttä.

Pihalle näkyvä pitkä sivu on rinteen yläpuolella - ja pohjoispuolella. Eli vesi valuu juurikin tuohon navetan eteen rinnettä pitkin. Lisäksi tuon kokoluokan navetan katosta tulee alas suhteellisen paljon vettä sadepäivinä.

Outoa oli, ettei navettaan ole asennettu tätä ennen rännejä. Navetan edessä oli kivistä ja sorasta päätellen ollut joskus pieni niskaoja, mutta veden vapaa kulku siinäkin oli tukittu; oli haluttu tehdä esteetön kulku vessaan ja kasattu isoja kiviä ojan päälle.

Laudoitus on siis saanut kovinkin paljon kosteutta osakseen ja pohjoispuolella vähäinen aurinko ei ole sitä juuri kuivattanut. Tuloksena on tällä hetkellä hyvinkin hapero laudoitus alaosiltaan, osin ihan vihreän sammalkasvuston peittämää.

Kaivoimme viime kesänä navetan eteen takaisin niskaojan niin, että ainakin suurin osa sadevesistä saataisiin valumaan navetan ohi. Tilanne helpottui ehkä pikkuriikkisen. Suunnitteilla oli asentaa syksyllä navetan pohjoispuolelle sinkityt rännit, mutta tämä suunnitelma jäi ajan jalkoihin. Tavoitteena on nyt keväällä ostaa uudet rännit niin navettaan kuin torppaankin. Toivon mukaan navetan pohjoisseunusta lähtisi tällä jo kuivumaan.

Laudoitus on kuitenkin osin jo niin pahassa kunnossa, että mietimme sen uusimista kriittisimmiltä kohdin. Mutta miten? Miten tehdä korjaus niin, etteivät uudet laudat pomppisi niin vahvasti silmiin vanhan ja kauniisti patinoituneen laudoituksen rinnalla? Toisaalta; niinhän sitä on ennenkin tehty, ja puu on siinä sitten ajan saatossa taas lähtenyt vanhenemaan. Onko kuitenkin jotain luonnonmukaista vippaskonstia, millä laudan harmaantumista voisi edistää? Ihan kuin olisin sellaisesta joskus lukenut. Mies on jo kovasti uusimassa laudoitusta ensi kesänä; itse jarruttelen syystä, että 1) en enää usko, että joku juttu on ihan nopeasti tehty, pikkujuttu vain ja siksi, että 2) se väri. Se väri.

Mutta myönnän; paikoin pinta on niin rajussa kunnossa, että sitä on pakko pian lähteä korjaamaan. Vessan oven laudatkin alkavat tippua paikoiltaan, minkä jälkeen sinne saadaan jälleen avoimet ovet. Viime kesänähän avoimet ovet olivat takakautta - ja ovea käytti hyväkseen lähinnä orava, joka tykkäsi vessapaperista pesänrakennusvälineenä. Ja aina välillä "törmättiin" oravan kanssa vessaan tullessa, ja siinä oli sitten jokainen osapuoli yhtä ihmeissään; oravanpoikaset varsinkin. Noh, se siitä oravajutusta, mutta tulipahan sekin kirjattua ylös muistojen kirjoihin.

P.S. Hurjan suuri kiitos edelliseen postaukseen kommentoijille! Nyt tiedän paljon enemmän kissan hankkimiseen liittyvistä asioista, eikä itseasiassa pelota asia enää niin paljon. Niin miten voi kissan hankkimista pelätä? No voi, koiraihmisenä näköjään voi. Mutta katsotaan; pitää näyttää miekkosellekin kaikki jättämänne kommentit ja yhdessä sitten mietitään, miten asiassa edetään.

P.P.S. Tervetuloa uudet lukijat! Teitä on tupsahdellut tänne ilahduttavasti, mikä tuntuu jotenkin palkitsevallekin. Joku lukee ja joku tykkääkin todennäköisesti lukemastaan ja näkemästään. Kertokaa toki te uudetkin lukijat ajatuksianne, jos jotain tulee mieleen. On aina mukava kuulla, mitä siellä ruudun toisella puolen ajatellaan!



The boarding of our byre has suffered recent years from moisture. We are planning to install rainwater pipes and change some of the boarding - maybe next summer. However I'm little sceptic; I just love these time-weathered boards! How could we get something like that in place of those old and time seen ones?





_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!




10 kommenttia:

  1. Juuri törmäsin tietoon askarteluryhmässä! Rautasulfaatilla saa kuulemma vanhennettua, ilmeisesti harmaata tulee. Rusehtavaa saa etikka/rautavilla/tee-mössöllä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos; muistelinkin juuri, että jokin aine tähän oli olemassa! Ja sama vinkki toistui tuolla muidenkin kommenteissa :)

      Poista
  2. Kaikista luonnollisin menetelmähän olisi jättää sahapintaiset laudat vaakatasossa säiden armoille. Auringonvalo ja vesi harmaannuttavat ne yllättävän nopeasti. Tai nopeasti ja nopeasti (6-12kk). Itse olen harmaannuttanut uutta lautaa sekä rautasulfaatilla että etikka-teräsvillasekoituksella. Rautasulfaatti käsittely harmaannuttaa laudan lopulliseen tummuuteensa 2-3kk päästä eli sekään ei ole ihan nopea tapa. Minusta rautasulfaatti käsittelyllä tuli kyllä ennemminkin rusehtava kuin harmaa, mutta on sanottukin, että värisävyyn vaikuttaisi sekin mitä puuta lauta on. Mäntylauta tummuu vähemmän kuin vaikkapa tammi. Toki rautasulfaattiliuoksen vahvuudellakin on merkitystä. Mitä vahvempi lious, sen tummempi. Itse tykkäsin tuosta etikka-teräsvillaseoksesta enemmän jo senkin vuoksi, että se alkoi tummua jo parin tunnin pääsy käsittelyn tekemisestä. Se vaatii kyllä useamman kerroksen ennen kuin tulos on kunnolla harmaa eikä sekään ihan samanlainen harmaa ole kuin luonnostaan harmaantuneet laudat. Tuskinpa sellaista harmaata saa aikaankaan kuin vain ajansaatossa, mutta onhan se kuitenkin yhtäläisemmän näköinen, kuin siten että olisi selvä ero uuden ja vanhan laudan välillä. Suosittelen kokeilemaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä! Juttelinkin näistä miehen kanssa; hänen mielestään pistetään vain laudat seinään ja annetaan siinä harmaantua ;) Minä olen kuitenkin vielä pikkasen eri mieltä; katsotaan, miten käy. Ehkäpä pistämme testaukseen muutaman laudan ja katsotaan, miten lauta harmaantuu; ehtii hyvin nähdä lopputuleman ennen kesää, jolloin päästäisiinkin korkeintaan vasta hommiin!

      Poista
  3. Aikas romantilliset rakennukset, mutta tokin nekin hoitoa vaativat joskus. Tsemppiä hommiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ovat kyllä kauniita, vaikka vähän liiankin rappioromantiikkaa näissä jo mukana ;D

      Poista
  4. Meillä mökkiterassi harmaannutettiin rautaoksidilla, joka ei maksa kuin muutaman euron pussi. Sitä voi kuitenkin tehdä itsekin teräsvillaa liottamalla, mutta me päädyimme valmiiseen jauheeseen, koska ajattelimme sävyn olevan tasalaatuisempaa värisävyn suhteen valmiissa seoksessa suurta pinta-alaa käsiteltäessä. Harmaantuminen kävi mielestäni tosi äkkiä, voit käydä katsomassa tulosta blogissani:)Luonnollinen harmaantuminenkin on ok, mutta hidas eikä anna puulle samanlaista lahonsuojaa kuin rautaoksidi. Harmaannutaminen on minusta ihan huippuhyvä homma<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli muuten hyvä pointti; saadaan tästä lahonsuojaa samalla! Kiitos; tässä hyvä argumentti jatkosuunnitelmiin ;)

      Poista
  5. Hei!Täällä piti ihan mieheltä kysyä asiaa.Ennen ei kuulemma ole rännejä laiteltu juurikaan..Ja metsäkylän navetta myy vanhoja lautoja kuulemma☺heh☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei laitettu ei :D Tuo navetan sijainti rinteessä on kuitenkin niin haastava, että toinen vaihtoehto olisi kaivaa kunnon valtaoja navetan edustalle ;D Tuo pieni oja kun ei mitenkään näyttänyt riittävän ratkaisemaan ongelmaa. Navetan edustalle ei siis keräänny vain katolta valuva vesi vaan myös rinteestä valuva vesi; pihan takana korkea kallio, josta asti vettä valuu osin juuri myös tuohon edustalle. Siksi tämä dilemma ajateltiin vuoden kokeilujakson jälkeen (pieni oja) ratkaista niinkin modernilla ratkaisulla kuin rännillä ;) Jottei taas jouduttaisi muutaman vuoden päästä vaihtamaan noita lautoja.

      Ja tosiaan; oisihan yksi vaihtoehto käyttää jo valmiiksi vanhaa lautaa. Voi olla, ettei meidän budjetti anna tässä kuitenkaan myöten, sillä tuo navetta on sellaisen 200 neliön kokoinen, eli melkoisen paljon joudutaan sitä lautaa hankkimaan. Mutta pitää kuitenkin olla kuulolla, jos jostain löytyisikin hyvällä tuurilla isot satsit vanhaa lautaa!

      Poista

Olen iloinen, jos jätät ajatuksesi!