Ostettiin tämä pärekori noin kuukausi sen jälkeen, kun olimme saaneet tietää tulevasta vauvasta. Esikoisen kohdalla löysin idean pärekehdosta liian myöhään, ja lupasin tällöin itselleni, että jos vielä toinen lapsi joskus saadaan, on hänelle oltava pärekehto!
Haasteena oli vain tilan puute. Keskikerroksen lautakatot eivät olisi välttämättä kestäneet kehdon painoa (varsinkin, jos isosisko vahingossa pääsee kiikuttamaan vauvaa) - yläkerrassa hirsiä olisi ollut katossa, mutta eihän me ehditty saada remonttia valmiiksi niin, että tämä kehto siellä kiikkuisi. Pidin kuitenkin ajatuksesta kiinni: jos ei muualla, kellarissa sitten!
Nyt pärekehto on siis asennettu meidän arkieteiseen / kodinhoitotilaan, jossa nyt muutoin ei juuri nukuta, mutta kenties tämä on juuri se paras paikka vauvalle nukkua päikkärit - pesukoneen rummuttaessa vieressä ja isosiskon leikkiessä leikkejään yläkerrassa.
Pärekori ostettiin siis vanhana - samoin kaikki kehdossa oleva - täkkiä ja reunuspehmusteita myöten, on löydetty kirpparilta. Reunuspehmusteen löysin juuri tällä viikolla kirpparilta. Sekin mielestäni oli niin nappilöytö, sillä ensin meinasin jo tyytyä Ikean vanhaan valkoiseen pehmusteeseen, mutta sitten löysin tämän Univisionin pehmusteen, joka oli paljon kauniimpi - ja vielä Suomessa valmistettukin. Kun tätä katsoo, voi vain todeta, että edellisessä postauksessa mainitsemani Piccun pussilakanat sopisivat kyllä tähän kehtoon kuin nappi silmään!
Ja tässä se nyt kiikkuu. Isosisko jo kovasti keinuttaa kehtoa ja olisi itsekin valmis testaamaan tätä. Samoin innostus saada vauva ulos mahasta kasvoi taas kertaheitolla, kun hän oli mukana kehdon ripustamisessa kattoon kiinni eilisiltana!
Viime yönä jo tuntuikin, että vauva olisikin sieltä jo ulos pusertamassa, mutta aamulla hänellä oli taas toiset aatokset mielessään. Nyt siis taas odotellaan - ja maalataan kattopaneleita niin kauan kuin vain pystytään…
Tässä lopuksi vielä muutama yksityiskohta, miten pärekehto ripustettiin köysillä kattoon. Pohjalle ruuvattiin muutama lauta varmuuden vuoksi pitämään kokonaisuus kasassa, ja köydet pujoteltiin osin köysien, pärekorin rakenteiden ja osin rautakiskon avulla niin, etteivät köydet pääse heilumaan ja mitenkään luiskahtamaan väärään asentoon. Haluttiin köydet joka tapauksessa kulkevan kehdon alapuolelta, sillä varmuutta vanhan pärekorin kestävyydestä ei ollut - nyt pitäisi kuitenkin kestää.
Olen saanut muutamilta ystäviltäni viestiä, että heidän kommenttinsa häviävät kuin tuhka tuuleen blogitekstejä kommentoidessa. Onko monella käynyt näin? Harmillista! Kommentoi asiaa instagrammissa (jos olet siellä) - tai laita mailia: mrs . mari . sinn (at) gmail . com Toivottavasti ongelma on ohimenevä - tai jos muillakin on samanlaisia ongelmia omassa blogissaan, kertokaa vinkkejä, jos jokin auttaa!
* * * * *
Here is our shake cradle; made by old shake stroke. Because our renovation is late - and we do not have children's room yet, the cradle is now hanging in our cellar, which functions at the same time as our hallway, utility room and during the renovation also as dressing room. But here the baby has peace to sleep his/her daydreams meanwhile his/her sister is playing upstairs!
Voih, haaveilin myös korikehdosta, mutta eipä se kerinnyt toteutumaan. Ehkä seuraavan kohdalla?:)
VastaaPoistaOon huomannu, että omat kommentit häviää välillä. Niin on siis käyny useamman blogin kohdalla! ..tylsää..
Todella tylsää, että kommentit häviävät! Harmillista :/ Mutta niin; tämä oli lopulta tosi nopsasti toteutettu kehto, vaikka tuntui alussa niin haastavalle aloittaa ;) Toivon mukaan teillä tulee vielä seuraavia ja siten tarvetta kehdollekin :D
Poista