keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Viikko sairaana // Little Boy's Room



Viikko sitten keskiviikkoaamuna heräsin herätyskelloon, ja lähdin pikavauhtia kellariin. Siellä odottivat valmiina jumppatamineet, jotka vedin päälleni. Hiki päässäni ja hieman tuskissani tein puolen tunnin jumpan netistä, menin suihkuun ja valmistauduin töihin.

Kun lapset heräsivät muuttui tilanne. Tytöllä olikin silmätulehdus. Pikainen reissu töissä tytön kanssa, ja valmistelin kiireisen työjutun pois alta kotitoimistolta käsin. Viimeisissä sähköposteissa valittelin jo huonoa oloa, ja pian aamujumpan tuskiin löytyi selitys; influenssa oli iskenyt ja kuume alkoi nousta.

Ja tiedättekö: tässä ollaan vieläkin! Neljä päivää olin kovassa kuumeessa; mittari heilahteli jo 39,6 asteessa. Sunnuntaina oli enää lievää lämpöä jäljellä, mutta olo oli erittäin heikko. Ja on sitä samaa edelleenkin.

Eikä tässä tietenkään kaikki. Tottakai lapsetkin sairastuivat influenssaan - ja mikä vielä parempaa; poika samaan aikaan myös vesirokkoon.


Nämä ovat olleet niitä päiviä, kun elämä kellahtaa kertarysäyksellä sellaiseen asentoon, ettei mitään otetta saa mistään. Kova kuume oli vielä kuin huumetta; et pystynyt edes ajattelemaan, mikä tilanteesi on - ja  kova kuume on erittäin hyvä syy siihen, ettet voi hoitaa lapsia vaan parantaa vain itseäni kuntoon. Onni oli isovanhemmat; muuten en kyllä tiedä, miten olisimme selvinneet. Kuumeen laskettua ei enää ollut sitä huumetta ja eikä hyviä syitä. Tämän viikon olotila onkin ollut kuin krapulaa sairastavalla; päätä ja paikkoja särkee, maha on sekaisin ja mieli on maassa.

Tällaisina hetkinä sitä alkaa arvostaa ihan sitä perusarkea peruskiireineen ja perusongelmineen. Ja lohtua on tuonut kesätiluksemme; olen selaillut viime vuoden kesäkuvia ja mietiskellyt, mitä siellä voitaisiin tänä kesänä tehdä; esimerkiksi viime sunnuntain ajatukset kesälampaista toivat iloa jo pelkästään, kun mietin asiaa. Ja sitten olen miettinyt, miten puutarhaa voitaisiin rakentaa ensi kesänä eteenpäin. Tällaisina hetkinä todellakin auttaa, kun ottaa kiintopisteen jostain selkeästi senhetkisen arjen ulkopuolelta ja alkaa unelmoida.

Näistä unelmista kerron varmasti teillekin blogijuttujen muodossa; olon niin salliessa olen dokumentoinut tietenkin unelmiani blogiteksteiksi. Eli niin se vain on, että blogin pitäminen on tässäkin tilanteessa ollut pienoinen pelastus!

Viikonloppuna aurinko paistoi hetken ullakon kattoikkunoista sisälle, ja sain otettua muutaman uuden kuvan pojan huoneesta. Tapettitehtaan vihreä Wiener-Jugend -tapetti ja Antiikkiverstaan vihreä umbra -maali sopivat mielestäni täydellisesti yhteen. Kaipaan itse kuitenkin huoneeseen lisää väriä; esimerkiksi sininen toisi lisäsäväystä. Katsokaapas esimerkiksi tuota lipaston päällä olevaa sinistä lampun jalkaa; aika hienosti sopii väri kokonaisuuteen ja piristää huonetta!

Huonekalujen maalaamisella väriä saadaankin. Odotan kuitenkin vielä maalausinnostusta. Viime syksyn remppapuristus kummittelee edelleen niin vahvasti mielessä, että mieli ei tee yhtään tarttua maalisutiin. Mutta kyllä se varmasti sieltä taas tulee; kun sitä vähiten odottaa...

Nyt palaan takaisin unelmakentälle; luonnostelemaan torpan pihapiirin puutarhasuunnitelmaa. Siitä kenties teillekin lisää "tulevissa luvuissa".

Toivottavasti te olette siellä ruudun toisen puolen terveitä! Ja pysykää loitolla influenssapotilaista, vaikka rokotuskin olisi. Onnistuin nimittäin tartuttamaan omat vanhempani tautiin, vaikka heillä oli rokotus. Tauti on vahva.






Pictures are taken from our son's room. The wallpaper is from Finnish wallpaper factory, which produces traditional wallpapers and the linseed oil paint at the floor is from Antiikkiverstas. 

All the furnitures are old, and we should paint them too, but right now I feel not like painting. I wait the good painting mood now, you know?


_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in InstagramFacebookPinterestTwitter and YouTube!

16 kommenttia:

  1. Voi teitä. :( <3 Voimia sinne. <3 Me sairastettiin pari viikkoa sitten mahatauti. Onneksi sairastettiin vuoronperään ja jokaisella se oli ohi noin vuorokaudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vatsatauti on kyllä kauhea kanssa; varsinkin noro-virus, jonka joskus sairastin oli a-i-v-a-n kauhea! Hyvä puoli siinä on tosiaan se, että on ohi aika nopeasti. Tämä tauti se sen sijaan vain kestää ja kestää...

      Poista
  2. Voi teitä, onneksi pikku hiljaa siis kuitenkin parantumaan päin? Juuri nyt noita influenssapotilaita ei oikein pysty välttämään, heitä on joka paikassa, etenkin täällä työmaalla, täytyy toivoa, että rokotus suojaisi...

    Kaunis tuo huone <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon mukaan paranemaan päin, ja sormet ristissä toivotaan, ettei mikään jälkitauti iske. Olen kyllä edelleen kaikkea muuta kuin terveen oloinen ja pikkuinen yskee myös tuossa vieressä lähes tauotta. Mutta jospa se kuitenkin tästä pian helpottaisi :)

      Poista
  3. Voi teitä, pikaista paranemista <3
    Sitä on nyt aivan älyttömästi liikenteessä. Hui sentäs! Toivottavasti alkaa jo helpottamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos; kyllä tämä on helpottunut jo toki, mutta jotenkaan ei osannut edes kuvitella, että viikko taudin alkamisesta olo olisi edelleen näinkin surkea. Ja lapset tässä surettaa; tyttökin jo laihtunut vaikka kuinka, kun mikään ei maistu (tiedän tunteen, kun itsekin saa väkisin työntää ruokaa suuhun; kaikki maistuu suussa jotenkin oudolle).

      Mutta kyllä se tästä; pakkohan se on ;)

      Poista
  4. Voi ei :( Toivottavasti alkaa pian helpottaa! <3 Ihania suunnitelmia kesälle. Edellisten postausten kuvia kun katselee niin alkaa entistä enemmin mieli maalle (olenhan lapsuuteni maalla asunut). Minun on kyllä joskus hankittava tuollainen kesäpaikka meillekkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tällainen kesäpaikka tuo varmasti paljon iloa perheelle jos toisellekin <3 Haaste nyt korkeintaan on se, että aikaa tällainen vie todella paljon, ja näin pienten lasten vanhemmille se on kieltämättä osoittautunut aika suureksikin haasteeksi. Mutta jos ei vaadi täydellistä heti, vaan pikemminkin 30 vuoden päästä, valinta on oikea :)

      Meillä ei onneksi ole kotona pihamaata hoidettavana, joten voidaan kesäisin sitten keskittyä täysin vain kesäkodin puutarhaan. Jos näitäkin olisi kaksi, olisi siinäkin kyllä kieltämättä oma hommansa. Yritän siis ehkä pikkasen palauttaa maankin pinnalle kesäpaikan haaveilussa, mutta silti kannustan toteuttamaan haaveet, jos on valmis näkemään vaivaa asian eteen! ;)

      Poista
    2. Joo näimpä! Olet ihan oikeassa :) Vielä ei olekkaan ajankohtaista eikä varmasti moneen vuoteen mutta ehkä sitten ku lapset ovat isoja :) Mutta kaipuu on kesäisin suuri. Onneksi meillä on kuitenkin mummola ja äitini kesämökki maalla :) mukavaa päivää Sinulle!

      Poista
    3. Joo näimpä! Olet ihan oikeassa :) Vielä ei olekkaan ajankohtaista eikä varmasti moneen vuoteen mutta ehkä sitten ku lapset ovat isoja :) Mutta kaipuu on kesäisin suuri. Onneksi meillä on kuitenkin mummola ja äitini kesämökki maalla :) mukavaa päivää Sinulle!

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos; kyllä tämä tästä! Ei onneksi ainakaan vielä mitään vakavaa, joten toivottavasti jatketaan samaan malliin - ja hitaasti, mutta varmasti terveiksi <3

      Poista
  6. On sulla ollu melkonen kuume, yök.. Ei se lapsien hoito tosiaan onnistu, jos on ite tosi kipeä. Onneksi sait apua! Paranemisia koko poppoolle ♡♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jonna; toivotaan tosiaan jo paranemista meille kaikille <3

      Poista
  7. Influenssa on kamala tauti! Pikaista paranemista teidän väelle!

    Kauniit tapetit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on; enpä ennen tiennyt tällaisesta kauheudesta!

      Mutta onneksi on mm. kauniit tapetit, joita katsella tällaisina hetkinä ;)

      Poista

Olen iloinen, jos jätät ajatuksesi!