Viime kesä oli sen verran hektinen, että en kevään jälkeen enää ehtinyt raportoimaan, miten aloittelijan kasvimaan kävi. No nyt talvella on aikaa muistella - ja ihastella työn tuloksia! Ensimmäisessä kuvassa näkyy loppukesän tilanne - eli tarkkasilmäiset näkevät siellä jotain hyödyllistäkin kasvavan - mutta palataanpa kertomuksessa kasvimaan alkulähteille, eli kesäkuun alkuun:
Kasvimaahan sai vauhtia maansiirtokoneen vierailusta torppamme pihamaalla. Samalla, kun torpan ylärinteen laskuja muokattiin ja nurmikolle nousevia kiven lohkareita nostettiin maasta, muodostui torpan viereen komeat kiviaidat. Maansiirtokone työsti myös itse kasvimaan pohjaa kääntäen maan ylösalaisin ja nostaen suuret kiven lohkareet sekä puut juurineen sieltäkin pois. Apu oli valtavan suuri, myöhemmin ajatellen.
Maansiirtokoneen käytyä paikalla, oltiin jo pitkällä kesäkuussa. Olin ostanut siemenet - ja osan idättänyt alkuunkin sisätiloissa, joten myöhäisestä ajankohdasta huolimatta halusin perustaa kasvimaan. Vanhempani tulivat tuona viikonlopun sunnuntaina paikalle auttamaan. He katsoivat tulevaa kasvimaatamme. Sitten äitini sanoi hienovaraisesti: Ehkä kannattaisi aloittaa vähän pienemmästä.
Katsoin äitiä ymmälläni: Minullahan on siemeniä vaikka kuinka pusseissa. Mutta sitten päätin kuunnella vanhemman ääntä. Emme siis toteuttaneet suunniteltua kasvimaata vielä 60-70 neliön laajuudessa - vain noin neljäsosan siitä.
Tuumasta toimeen: Nyt pitää sitten vain kärrätä vähän multaa tähän, ja sitten istuttaa siemenet vai? Kuinka paljon sitä multaa tarvitaan? Ja miten se sarkajako, eli miten tämä nyt siis tehdään?
Olin siis aivan uuno aloitteleva kasvimaatarhuri. Ymmärsin seuraavien minuuttien aikana, että meillä menisi päivä vähintääkin, jos kärräisimme multaa navetan takana olevasta kasasta kasvimaalle riittävän määrän - ja siemenet jäisivät näin edelleen pusseihinsa, sillä illalla oli oltava jo kotona.
Onni on maaseutu - ja naapuri sekä hänen traktorinsa. Oli sunnuntai, mutta niin vain naapurimme tuli paikalle puolessa tunnissa, kun soitimme hänelle hätäpuhelun. Odotellessamme naapuria ja multaa isäni etsi varastoista sopivat laudat ympäröimään kasvimaata ja itse rakensin kasvimaan ympärille kävelylle käytävät (ja samalla suojavyöhykkeen rikkaruojen leviämistä vastaan) levittämällä sanomalehtien päälle haketta kasvimaan ja kiviaidan väliin.
Muutaman traktorin kauhallisen jälkeen pääsimme levittämään multaa. Ja iltapäivällä saimme lopulta myös siemenet maahan. Muistan vieläkin, kuinka loppu olin tuon päivän päätyttyä. Loppu kyllä - mutta myös onnellinen.
Lopuksi on hyvä näyttää vielä, mistä lähdettiin liikkeelle; kuva alla! Ja sanottakoon tästä, että edeltävänä keväänä tässäkin kohtaa oli vielä paljon enemmän pusikkoa, jonka olimme jo raivanneet pois - maansiirtokone oli tässäkin kuitenkin plussaa, sillä se vei mennessään näiden pusikoiden juuret, eivätkä kyseiset puut ja pajut pääse nyt versomaan uutta kasvustoa kasvimaalle, ainakaan niin herkästi kuin muutoin tekisi.
Our plans about garden plot took place finally last June - and at the and of the summer we really had garden plot, which also produced crops!
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Hyvältä näyttää ja tuli kesää ikävä! Mitä muuta laitoitte mullan kanssa lannoitteeksi kun tuota ruohokatetta? Hevon p:kaa?
VastaaPoistaAjattelinkin kertoa siitä seuraavassa postauksessa, joten jos vain jaksat hetken odottaa, kerron lisää ;) Aika pienillä lannoitemäärillä joka tapauksessa mentiin; olosuhteiden pakosta - tai niiden myötäilemänä ;D
PoistaToki! Kiire on vasta huhtikuussa!
VastaaPoista