Keväällä torpalla vieraillut arkkitehti oli todellakin sitä mieltä, että lapiolla emme saa tarpeeksi maata talon sivustalta pois, ja paikalle olisi syytä kutsua kaivinkoneurakoitsija. Ongelmana oli siis taloon päin kallistuva - ja liian korkealle noussut maanpinta toisella puolen taloa, minkä seurauksena pintavesi valui talon alapohjaan. Korkealle noussut maa piti talon sisällä olevaa multatäytteistä alapohjaa myös osaltaan kosteana. Kosteus nousi osin myös ulkovuoraukseen asti, hirsistä puhumattakaan.
'Periaatteet tynnyreihin' ja paikalle saapui iso laitos isoine kauhoineen - ja kahdessa päivässä se sai paljon aikaan. Tehtävälistamme laajeni kuin pullataikina - niin tilauksen jälkeen kuin itse kaivinkoneen puuhatessa pihalla. Paras oli kuitenkin teettää kaikki kerralla; näin raskasta kalustoa ei kovin montaa kertaa halua pihamaata täryyttämään.
Seuraavassa muutamia kuvia, joissa näkyy myllerryksen tuloksia torpan ympäriltä. Ensimmäisessä kuvassa näkyy, mistä lähdimme liikkeelle. Ja usko tai älä, olimme jo tehneet hartiavoimin kyseisessä paikkaa töitä - pieni ojakin siinä oli mielestämme. Se ei kuitenkaan nyt riittänyt.
Seuraavista kuvista näkee, kun työ on vaiheessa. Voin kertoa, että vähän nyrpistelin nenääni: onko tuo se kivimuuri... Mutta tässäkin: kärsivällisyys kyllä palkittiin. Kiviä nimittäin alkoi nousta ylös työtä tehdessä - suurinakin kimpaleina...
Sitten huomasimme, että talon vasemman nurkan tienoilla maa oli märkä, vaikka maa oli kuivunut yön yli. Ikään kuin siellä olisi ollut jokin vesisuoni, joka pukkasi vettä ylöspäin. Tämä näkyy myös talon rakenteissa, sillä juuri kyseinen nurkka on ollut märkä laudoitusta myöten. Olemme ajatelleet sen johtuvan huonoista sadevesiränneistä, joista vesi valui noroina milloin mistäkin, mutta kenties maastakin nousee kosteutta tässä kohtaa. Työn edetessä päätimme, että talon pääty salaojitetaan, samoin koko piha navetalle asti - ja siinä samalla sitten se navetan edustakin. Noh, nyt sitten kuulitte, miksi homma lähti paisumaan kuin pullataikina.
Mutta pullataikinassa oli hyvätkin puolensa. Suuren suuria kiven kokkareita nousi maasta salaojaa kaivettaessa, ja niin tämä emäntä sai komian kivimuurin. Eikä kivimuuri tosiaan tähän jäänyt - vaan aineksia oli lopulta useampaankin kohteeseen. Seuraava kuva on otettu sen jälkeen, kun kone on poistunut keskuudestamme, ja olemme haravoineet maata tasaiseksi siistien myös talon sokkelin mullasta - sekä kylväneet nurmen siemenet maahan.
Ja niin: kivistä muotoutui parin päivän aikana kasvimaan yhden sivun lisäksi kahdelle muullekin sivulle kivimuurit! Todella kauniit sellaiset, joita hiottiin ja viimeisteltiin pienillä kivillä vielä monena päivänä tämän jälkeenkin. Postauksen aivan ensimmäisessä kuvassa näkyy pilkahdus loppukesän näkymistä; olin tyytyväinen!
Kasvimaan kuulumisista kerronkin myöhemmin kera tarkempien kuvien. Torpan ja navetan lisäksi myös kanalan edustaa kuivatettiin muokkaamalla maata niin, että saatiin kanalaa ympäröivälle niitylle loiva oja - ja niin, että pintavesi valuu nyt kanalasta poispäin. Kerronpa näistä kuitenkin toisella kerralla lisää kera kuvien, jotta tästä tarinasta ei tulisi liian pitkä.
Mutta kertokaa: mitä tykkäätte? Onko liian massiivista näin pienen torpan juurelle? Toisaalta tämän massiivisen kiviaidan seurauksena todella ymmärsimme, kuinka maa laski todella jyrkästikin kohti torppaa aiemmin. Nyt kasvimaa saa olla reilusti torpan yläpuolella, mutta kivimuuri kera laskun ja salaojien varmistaa, että kosteus pysyy talon rakenteista kaukana. Itse olen ainakin tyytyväinen ja niin on toinenkin puolisko!
One big earthmover visited us last spring. Now the surface water do not drain toward the house and we have huge stone walls round the garden plot.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Ihan hurjan hieno kiviaita ja kasvimaa! Vau!
VastaaPoistaKiitos Jonna! Vaatii vielä tekemistä, mutta nämä kuvakulmat ovat jo kunnossa - ja näiden pohjalta on ilo jatkaa työtä :)
PoistaIhana kiviaita!
VastaaPoistaKiitos Anu <3
PoistaVau, mahtavan ihana kivimuuri. Joskus vaan on viisautta ymmärtää oman kapasiteetin riittämättömyys. Tätä mekin harjoittelemme ;). Teidän tapauksessa kävi hyvin, paitsi talon kannalta, myös siksi, että saitte myllerryksen sijaan myös tuon komean muurin aikaiseksi sivutuotteena!
VastaaPoistaSans muuta! Kyllä se jotenkin vaan on vaikea pyytää apua, mutta tässä tapauksessa se todella kannatti!
PoistaVoi mikä ihana kasvimaa! Kiviaidat ovat niin komeita, ja hyvin passaa torpankin pihapiiriin sellainen.
VastaaPoistaKiitos Nina :) Torpan takanahan oli jo kiviaitaa, mutta nyt on sitten se kertaa neljä ;)
PoistaKiviaita on ihana<3 On teillä ollut hurja myllerrys meneillään - on varmaan tilanteeseen liittynyt jännityksenkin tunteita, kun noin massiivisella kalustolla ollaan liikkeellä. Anyway, lopputulos onnistunut ♥
VastaaPoistaKyllä se pikkasen jännitti kieltämättä, kun tuollainen kauha pyöri talon nurkilla! Mutta kyllä tosiaan kannatti; maa on nyt kuiva talon seinustalla ja kivimuuri aivan mahtava! Ja saatiin me muutakin aikaan, josta kerron sitten pikkuisen myöhemmin 😊
Poista