Ajan patinoiman laudoituksen korjaus // Repairing time-weathered boarding

Tiluksiemme navetta on kaunis kauempaa katsottuna, mutta sateisina ja märkinä vuodenaikoina sekä läheltä katsottuna ei enää niin kaunis. Alimmaiset laudat ovat päässeet kostumaan pahasti,  mutta emme ainakaan ole huomanneet, että kosteus olisi haurastuttanut laudoituksen alla olevaa hirttä.

Pihalle näkyvä pitkä sivu on rinteen yläpuolella - ja pohjoispuolella. Eli vesi valuu juurikin tuohon navetan eteen rinnettä pitkin. Lisäksi tuon kokoluokan navetan katosta tulee alas suhteellisen paljon vettä sadepäivinä.

Outoa oli, ettei navettaan ole asennettu tätä ennen rännejä. Navetan edessä oli kivistä ja sorasta päätellen ollut joskus pieni niskaoja, mutta veden vapaa kulku siinäkin oli tukittu; oli haluttu tehdä esteetön kulku vessaan ja kasattu isoja kiviä ojan päälle.

Laudoitus on siis saanut kovinkin paljon kosteutta osakseen ja pohjoispuolella vähäinen aurinko ei ole sitä juuri kuivattanut. Tuloksena on tällä hetkellä hyvinkin hapero laudoitus alaosiltaan, osin ihan vihreän sammalkasvuston peittämää.

Kaivoimme viime kesänä navetan eteen takaisin niskaojan niin, että ainakin suurin osa sadevesistä saataisiin valumaan navetan ohi. Tilanne helpottui ehkä pikkuriikkisen. Suunnitteilla oli asentaa syksyllä navetan pohjoispuolelle sinkityt rännit, mutta tämä suunnitelma jäi ajan jalkoihin. Tavoitteena on nyt keväällä ostaa uudet rännit niin navettaan kuin torppaankin. Toivon mukaan navetan pohjoisseunusta lähtisi tällä jo kuivumaan.

Laudoitus on kuitenkin osin jo niin pahassa kunnossa, että mietimme sen uusimista kriittisimmiltä kohdin. Mutta miten? Miten tehdä korjaus niin, etteivät uudet laudat pomppisi niin vahvasti silmiin vanhan ja kauniisti patinoituneen laudoituksen rinnalla? Toisaalta; niinhän sitä on ennenkin tehty, ja puu on siinä sitten ajan saatossa taas lähtenyt vanhenemaan. Onko kuitenkin jotain luonnonmukaista vippaskonstia, millä laudan harmaantumista voisi edistää? Ihan kuin olisin sellaisesta joskus lukenut. Mies on jo kovasti uusimassa laudoitusta ensi kesänä; itse jarruttelen syystä, että 1) en enää usko, että joku juttu on ihan nopeasti tehty, pikkujuttu vain ja siksi, että 2) se väri. Se väri.

Mutta myönnän; paikoin pinta on niin rajussa kunnossa, että sitä on pakko pian lähteä korjaamaan. Vessan oven laudatkin alkavat tippua paikoiltaan, minkä jälkeen sinne saadaan jälleen avoimet ovet. Viime kesänähän avoimet ovet olivat takakautta - ja ovea käytti hyväkseen lähinnä orava, joka tykkäsi vessapaperista pesänrakennusvälineenä. Ja aina välillä "törmättiin" oravan kanssa vessaan tullessa, ja siinä oli sitten jokainen osapuoli yhtä ihmeissään; oravanpoikaset varsinkin. Noh, se siitä oravajutusta, mutta tulipahan sekin kirjattua ylös muistojen kirjoihin.

P.S. Hurjan suuri kiitos edelliseen postaukseen kommentoijille! Nyt tiedän paljon enemmän kissan hankkimiseen liittyvistä asioista, eikä itseasiassa pelota asia enää niin paljon. Niin miten voi kissan hankkimista pelätä? No voi, koiraihmisenä näköjään voi. Mutta katsotaan; pitää näyttää miekkosellekin kaikki jättämänne kommentit ja yhdessä sitten mietitään, miten asiassa edetään.

P.P.S. Tervetuloa uudet lukijat! Teitä on tupsahdellut tänne ilahduttavasti, mikä tuntuu jotenkin palkitsevallekin. Joku lukee ja joku tykkääkin todennäköisesti lukemastaan ja näkemästään. Kertokaa toki te uudetkin lukijat ajatuksianne, jos jotain tulee mieleen. On aina mukava kuulla, mitä siellä ruudun toisella puolen ajatellaan!

The boarding of our byre has suffered recent years from moisture. We are planning to install rainwater pipes and change some of the boarding - maybe next summer. However I'm little sceptic; I just love these time-weathered boards! How could we get something like that in place of those old and time seen ones?

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Mrs Sinn also in Instagram, Facebook, Pinterest, Twitter and YouTube!