torstai 5. marraskuuta 2020

Rankarakenteisen rakennuksen ominaispiirteet ja kunnostaminen



Postaus liittyy rakennusrestauroinnin opintojen näyttöihin, joista olen kirjoittanut tarkemmin täällä

Rakennusrestauroinnin opintojen myötä pääsin ensimmäistä kertaa eläissäni tutustumaan rankarakenteisen rakennuksen kunnostamiseen. Olin ollut tähän asti vankkumaton hirsirakennusten kannattaja ja vaalija, mutta kunnostustöiden edetessä aloin haaveilla itselleni jo rintamamiestaloa. Onneksi jäi haaveeksi, ja sanoipa yksi opiskelukavereistanikin, että eiköhän teillä riitä jo projektia entisissäkin. Riittää, ja pikemminkin pitäisi vähentää kuin kasvattaa.

Mutta itse asiaan: Koska moni asia rankarakenteisessa rakennuksessa oli itselleni uutta, ajattelin yhtenä näytön osana kirjata ylös havaintojani siitä, minkälainen on rankarakenteinen rakennus, ja etenkin siitä, miten nämä kaikki vaikuttavat rakennuksen restaurointiin ja kunnostamiseen. Kirjoituksessani olen pyrkinyt yksinkertaistamaan kieliasua niin, että mahdollisimman moni ei-ammattilainen ymmärtäisi, mistä on kyse. Postauksen lopussa on muutama lähde, joista asiaan voi tutustua vielä paremmin - ja ammattisanasto on näissä paremmin läsnä.
 
Postauksen kuvitus on kohteesta, jossa työskentelimme osana opintoja talvella 2019-2020.

Rangat kannattalevat

Rankarakenteinen rakennus on yksinkertaistetusti sanottuna rakennettu puun rangoista niin, että pystysuuntaiset (usein noin 600 mm jaolla) erillään toisistaan olevat rangat kiinnittyvät ylä- ja alajuoksuihin. Ylä- ja alajuoksut puolestaan kiinnittyvät lattiaan/alapohjaan ja väli-/yläpohjaan, jotka toimivat puolestaan rakennuksen jäykistävinä rakenteina. Kantavia rakenteita ovat tavallisesti rakennuksen ulkoseinät ja osa väliseinistä, joita jäykistää ylä- ja alajuoksujen lisäksi usein ikkunoiden ympärille rakennetut vaakasuuntaiset puut sekä vaakasuuntainen raakalaudoitus sisältä päin, joka on vanhoissa rakennuksissa usein pinkopahvitettu tai huokolevytetty päältä. Usein myös ulkolaudoitus on ainakin osin vaakasuoraan asennettu, jolloin se jäykistää rakennetta.
 


Suoristaminen ja nostaminen

Rankarakenteen takia rakennuksen suoristaminen ja nostaminen on monta astetta haastavampaa kuin hirsirakenteisen rakennuksen. Kuten hirsirakenteisessa rakennuksessa, myös rankarakenteisessa rakennuksessa ikkunat pitää avata tai irrottaa ennen nostoa tai suoristamisesta, ja kuten hirsirakenteisessakin rakennuksessa nostaminen tehdään tunkkien avulla. Mutta kun hirsirakenteista rakennusta nostetaan, tunkkeja voidaan asettaa käytännössä alku- ja loppupäähän ja keskelle jännevälistä riippuen. 
 
Rankarakenteisessa rakennuksessa nostaminen pitää kuitenkin tehdä mahdollisimman monen pystyrangan kohdalla seinässä, eli tunkkeja pitää asentaa useampia ja rakennusta pitää nostaa varovasti jokaista tunkkia pikkuhiljaa nostaen ja kuunnellen, mitä rakenteessa tapahtuu. Rangat on hyvä myös tukea ja jäykistää vaakasuorasti, kuten alla olevasta kuvasta näkee. Yhtä seinää ei välttämättä saada heti oikeaan tasoon, vaan myös muita kantavia seiniä pitää samaan aikaan nostaa. Tunkkeja saa siis varata työhön enemmän kuin muutaman, vaikka osan voi toki korvata muulla tuella siksi aikaa, kun tunkkeja tarvitaan muualla. Aluksi korkoa arvioidaan silmämääräisesti, jos rakennus on silminnähden vinossa, sitten vatupassilla yhden seinän osalta ja lopulta laservatupassin avulla, jolla saadaan kaikki seinät / lattiataso samaan korkoon.