Tämä teksti liittyy rakennusrestauroinnin opintojen näyttöihin, joista kirjoitin aiemmin täällä. Tässä postauksessa keskityn pölkkysaviseinän kunnostamiseen pieneltä osin vanhaa kanalarakennusta.
Jos sinua kiinnostaa, mutta et ole lukenut, miten tarina alkoi, klikkaa ensimmäiseen osaan,
jossa on kerrottu enemmän korjaustyön lähtökohdista, rakennuksen
suoristamisesta ja sisätilojen rakentamisesta. Toisessa osassa on puolestaan kuvattu rakennuksen historiaa, vauriokartoitusta ja laadittu rakennuksen kunnostussuunnitelma. 
Pölkkysaviseinäisen kanalan seinän kunnostaminen lähti liikkeelle siitä, että seinästä poistettiin täysin laho aines.
Jotta pölkyt uskallettiin poistaa, rakennuksen kattorakennetta tuettiin sisältäpäin, sillä kattorakenne lepää pölkkysaviseinien päällä.
Alaosasta seinää poistettiin lähes kaikki pölkyt ja pölkkyjen alla ollut lauta. Lahoa oli osin myös ylemmissä pölkyissä, mutta emme lähteneet tekemään täydellistä korjausta, jonka syistä kerron enemmän edellisessä osassa.
Oven päällä olevat pölkyt olivat kuitenkin niin pahasti lahonneet aiemman kattovuodon johdosta, että ne poistettiin.
Kun lahot pölkyt oli poistettu, kattorakennetta nostettiin hieman tunkeilla sisältäpäin. Alle sahattiin sopivan kokoisia pölkkyjä kaunis rivi. Lahonnutta oven karmia korjattiin ja vanha ikkunankarmi paikattiin. Tämän jälkeen myös oven yläpuolen lahonneet pölkyt voitiin korvata uusilla.
Kun seinällä ei ollut enää pölkyn (eikä kissan) mentävää reikää, alettiin seinää suoristamaan, sillä se oli ajan saatossa pullistunut kovasti ulospäin, mikä näkyy hyvin alla olevassa kuvassa, jossa seinää oli tosin jo suoristettu.
Suoristaminen kävi käytännössä niin, että kattorakennetta hivutettiin tunkeilla vähä vähältä ylöspäin ja ylösnostamisien välillä pölkkyjä naputeltiin sisällepäin vasaralla (pölkyn suojana pieni lautakappale).
Tässä kohtaa vanhaa savea tipahteli maahan pölkkyjen välistä. Savi kerättiin talteen erillisiin astioihin sadesuojaan.
Kun seinät oli saatu riittävän suoriksi suhteessa karmeihin, rakennettiin uusi ovi ja asennettiin ikkuna paikalleen. Ikkunan ja karmin kunnostuksesta seuraa postaus vielä tuonnempana.
Kun kaikki seinän puiset elementit olivat paikoillaan ja riittävässä suoruudessa, pistettiin vanhaa savea suureen vatiin, murennettiin suuria savimöykkyjä vasaralla ja sekoitettiin vettä joukkoon. Koska saimme vanhaa savea niin hyvin talteen, emme jatkaneet laastia uudella savella vain hyödynsimme 100-prosenttisesti vanhaa savilaastia.
Savi sai pehmetä yön yli saavissa. Seuraavana päivänä saven sai vatkattua tasaiseksi laastiksi.
Savilaastista otettiin pieni erä, joka liotettiin vesiämpäriin. Tuolla savivellillä kastelin ensin tulevan työkohteen raot ja pölkyt niin, että savi ei kuivuisi seinällä liian nopeasti ja aikeuttaisi railoja seinään. Kastelin aina pienen erän seinää, koska muuten pinta olisi kuivunut liian aikaisin. Huomasin, että paras keino kastelussa oli vanha maalisuti, jolla viskelin velliä rakoihin ja sivelin velliä seinälle - näyttäen itsekin työn jälkeen varsin työteliäältä savi-intoilijalta, mutta siitä viis. Työ tekijäänsä kiittää. Ja kanat kiittivät myös.
Tämän jälkeen kaikki raot seinässä eli käytännössä pölkkyjen raot täytettiin savilaastilla. Tein työn käytännössä käsin muovihansikkaat suojana, jolloin laastia sai tungettua kaikki raot varmasti täyteen. Sekoitin uutta savilaastia aina tarpeen tullen lisää. Seinään upposi useampi kymmenen ämpärillistä savea. Lopuksi sivelin vielä koko seinän laimennetulla savivellillä, eli kastelin ja tasoittelin seinän kauniiksi. Kuvasta näkee hyvin eron; vasemman puoleista seinää ei ole korjattu savilaastilla, mutta oikean puoleinen on. Työ jatkuu tämän osalta ensi keväänä tai kesänä, kun on taas niin lämmin, että savi kuivuu seinässä aiheuttamatta kosteusvaurioita rakenteisiin.
Loppukuvaa en ottanut nyt syksyllä, kun työ on valmis, sillä kovin on jo harmaata. Laitoin tähän loppukuvan, jonka otin kesällä. Työ oli vielä kesken, mutta näkymä oli jo tässä paljon kauniimpi kuin milloinkaan ennen - ja saviviimeistelyt tietenkin takasivat rakennukselle paremman ilmantiiveyden ja siten rakennus lämmittää kanasia mahdollisesti tulevina vuosina myös talvisin paremmin!
Varmasti kanat kiittävät vielä! Hieno rakennus ja hienoa entisöintiä :)
VastaaPoistaPaljon kiitoksia <3
Poista