Viimeiset vuodet olen kiikuttanut kesäkukat sisälle aina syksyisin. Torpalla pelargoniat viihtyvät hyvin talven, sillä sisällä on suhteellisen viileää kuitenkin suurimman osan ajasta. Kaupunkikodissa myös portaikko sekä ullakon kammarit ovat viileitä talvisin, sillä niitä ei erikseen lämmitetä.Patterit meillä tosiaan on, mutta niitä ei ole käytännössä juuri käytetty kuin talvisin pahimpina pakkasjaksoina, jolloin emme ole kotona. Sen sijaan vanhaa kakluunia ja perinnemuurarin muuraamaa pönttöuunia lämmitämme talvisin päivittäin, kun olemme kotona. Uunit lämmittävät alakerran ruokailuhuoneen ja kirjastohuoneen täydellisesti ja hormit jakavat lämpöä myös yläkerran kammareihin. Ainoa oleskeluhuone, joka kärsii kylmyydestä on keittiö, josta puuliesi on joskus aikoinaan purettu.
Haaveissa on puuliesi myös keittiöön, mutta odottelemme parempia aikoja sen suhteen, sillä samalla koko keittiö olisi syytä purkaa eristeitä myöten. Keittiössä emme ole tehneet niin perusteellista remonttia vielä kuin muissa kodin huoneissa.
#mitäminäolentehnyt -haasteeseen liittyen sisäilmalämpötila talvella ja toisaalta sisätilojen viilennys kesällä vaikuttavat myös meidän jokaisen aiheuttamiin kasvihuonepäästöihin. Kaupunkikotimme sähkönkulutus on meillä asuinneliöihin ja perheen kokoon nähden inhimillinen, koska sähkölämmitystä käytetään oikeastaan vain kellarikerroksen eteis-/kodinhoitotiloissa, pesuhuoneessa sekä vessoissa. Viilennystä meillä ei käytetä, vaan tuuletetaan kesäisin yöaikaan. Talvisin käytetään villavaatteita ja villasukkia, ja etätöitä tehdessäni päällä on usein vielä villainen viltti.
Tässä kohtaa täytyy kuitenkin tunnustaa, että voisimme olla tässä kohtaa huomattavasti parempia: meillä on ihan hirveästi neliöitä lämmitettävänä, eli selviäisimme kyllä vähemmälläkin. Yritämme peitota tätä miinusta sillä, että läheskään kaikkia tiloja ei aktiivisesti lämmitetä, kuten yllä kuvasinkin. Toiseksi meillä on torppa, jossa pidämme myös talvisin peruslämpöä yllä patterein, jotka toki sammutamme aina siellä ollessa. Torpan sähkölämmityksen pienentämiseksi on tulevaksi talveksi kuitenkin suunnitelmia, sillä edellisten vuosien kulutus on ollut niin suurta, että lämmityskustannukset käyvät jo kukkaronkin päälle. Näistä kuitenkin lisää vaikka toisessa postauksessa.
Sähkön ostamme Lumo Energialta niin kaupunkikotiin kuin torpallekin. Lumo Energia tuottaa uusiutuvaa sähköä, mikä lieventää omantunnontuskiani. Sähkön hinta ei vastaa pössisähkön hintavertailua, mutta mielummin maksan vähän enemmän ja pyrin säästämään käytössä - jolloin loppusumma on laskussa on lopulta sama. Vähemmän kulutusta siis tässäkin suhteessa. Puulämmitys tuottaa toki myös päästöjä, mutta tässäkin jokainen voi niitä vähentää, kun käyttää puhdasta ja kuivaa puuta ja sytyttää tulen aina ylhäältä päin. Varsin usein näkee, että puut on pinottu ns. teltan muotoon ja sytytetty keskeltä. Syttyy toki hyvin näin, mutta päästöt ja lämpöarvo ovat tosiaan vähän toista eri tavalla sytytettynä. Vinkkejä päästöjä vähentävään puiden polttoon takassa löydät esimerkiksi tästä jutusta!
Kesäkukkien talvehtimisen parhaat vinkkini lienee: viileä ja valoisa paikka, ja kastelua harvoin. Yleensä kastelen kukkia siinä vaiheessa, kun huomaan lehtien nuupahtavan. Kuolleet lehdet napsin pois aina välillä - ja kevään tullen olen kiikuttanut nämä vanhukset vain pihalle ja välillä tarjonnut kahvinporoja lannoitteeksi. Jossain vaiheessa olisi syytä taas vaihtaa mullat - ja varsinkin napsaista pelargonioita lyhyemmiksi, mutta jostain syystä tykkään näistä omaperäisistä väkkäröistä. Niissä on luonnetta - ja niistä näkyy, että ovat jo nähneet maailmaa.
Ja mikä parasta: en ole ostanut kesäkukkia enää useampaan vuoteen, sillä näitähän riittää. Katkenneet oksat olen tökännyt uuteen ruukkuun suoraan multaan - ja pian minulla on taas uusi pelargonia. Pelargonioita on jo sen verran, että olen antanut näitä äitienpäivälahjana - ja välillä ihan muuten vain tuliaisena tai läksiäisenä kylässä käyneille. Uusiutuvia ja itse kasvatettuja kukkia on tietenkin ilo antaa lahjaksi - ja ele on toki myös ympäristölle ystävällinen, kun taustalla ei ole kauppapuutarhan kasvihuoneen vaatimaa valaistusta, lämmitystä, tujuja lannoitteita eikä kuljetuskustannuksia.
Eli ongelmana ei ole kesäkukkien puute - vaan pikemminkin tilan puute niiden kaikkien talvettamiselle!
Olen onnistunut nyt myös muutaman muratin talvettamisella. Muratti vaatii selkeästi enemmän vettä myös talvisin - mutta ei toisaalta kestä märkää pidempää ajanjaksoa, eli mullan pitää antaa välillä kuivua.
Talvetatteko te kesäkukkia? Oletteko onnistuneet jossain muussakin kuin pelargonioissa ja murateissa? Otan mielellään vinkkejä vastaan!
In autumn I bring the summer flowers indoors. I have done this already several years. This tradition saves money, but also the enviroment.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Olen talvettanut pari kertaa pelargonian ja muraatin lisäksi myös lankaköynnöksen hyvin tuloksin. Valoa pitää olla ja vettä niukasti mutta säännöllisesti samoin kuin muraatillekin ja ulos keväällä heti kun pakkaset on ohi. Pienet hallat ei haittaa. 3-vuotias lankaköynnökseni oli tänä kesänä valtava kuin heinäsuova, vehmas ja vihreä. Se viihtyy muutenkin varjoisammalla seinällä - samaan tapaan kuin lumihiutale.
VastaaPoistaOnnea kokeiluihin toivottaa Keekis
Kuulostaapa hyvälle! Kiitos vinkistä; pistän talteen! Kaupunkikotimme piha kun on varjoisalla puolella pääosan päivästä, joten sopisi hyvin meille :)
PoistaAjankohtainen aihe, nyt minunkin pitää ottaa pian pelargoniat ulkoa pois. Tosin ykköskodissa ne kukkivat ikkunan alla vielä niin upeasti, että saavat olla vähän pidempään (oletan, että vanhan talon hukkalämpö saa tämän aikaan). Kokeilin viime talvena ensimmäistä kertaa pelargonioiden talvettamista ja oli iso ilo, kun onnistuin. Ainoana miinuksena se, että minusta nämä alkoivat kukkia kesällä aika myöhään, ehkä joskus heinäkuun alussa vasta, kun kaupassa myydään täysin kukkivia pelargonioita jo toukokuun lopulla. Oletko huomannut, että kukat tulisivat sinulla myöhään, vai mistäköhän tämä voisi johtua...?
VastaaPoistaLämmittämisestä: meillä on suunnitelma, että emme lämmittäisi saaressa päätaloa talvisin sitten, kun sisätilat valmistuvat, koska niin toimimme nytkin siellä rantamökkimme kanssa, jossa asumme. Yritän valita kaikki materiaalit niin, ettei pysyvä talvilämmitys olisi tarpeellinen. Onko teillä jokin muu seikka perusteena tuolle peruslämmölle kuin se, että on mukavampi aloittaa talon lämmittämistä viikonloppuisin muutamasta asteesta kuin miinuksen puolelta? Kiinnostaisi kuulla, jos on, koska tämänhetkinen suunnitelma on, ettei lämmitettäisi.
Luulenpa, että kaupassa ostetut saavat tehokkaampaa valohoitoa kasvihuoneissa keväällä kuin kotona on saatavilla. Toki lannotteillakin voisi asiaa nopeuttaa, mutta sama tilanne on siis minullakin. Olen myös huomannut, että leikkaaminen nopeuttaa kukintaa. Vaikka se ikävälle tuntuukin - ainakin minusta ;)
PoistaLämmityksestä: jos meilläkin olisi torppa talven tyhjänä, en lämmittäisi vaan valitsisin materiaalit sen mukaisesti. Meillä syynä on ihan se, että käytämme torppaa ympäri vuoden: mukavuussyy etenkin lasten kanssa - ja toisaalta voi olla jopa taloudellisempaa pitää tasainen lämpö kuin antaa viiletä torppa pariksi päivää ja sitten taas lämmittää täydellä teholla pari päivää. Mutta mukavuus on meillä tässä avainsanana :) Lämmitetyt neliöt ovat noin 45 luokkaa torpassa. Tämä oli itseasiassa meillä myös yksi kriteeri vapaa-ajan kotia etsiessä; tarpeeksi suuri, muttei yhtään liikaa ajatellen lämmityskuluja.
Olen kuullut, että pinkopahvit ja paperitapetit voivat tykätä kyttyrää pidemmän päälle kostuessaan ja kuivuessaan. Otatteko kuitenkin riskin? Meri-ilmasto voi kaikkinensa olla kyllä haastava tässä asiassa - mutta tietäen sinun tapettisuunnitelmat ottaisin riskin :D Meidän torppanaapurissa on pinkopahvit tapetteineen ja talvisin talo on ollut usemman vuoden kylmänä. Ovathan ne seinät vähän kuprulla, mutta toisaalta tehostavat vanhan talon tunnelmaa varsin täydellisesti <3
Tuli muuten tässä mieleen vielä se, että rakenteissakin on varmasti hyvä huomioida, jos talo on pitkän aikaa talvesta kylmillään. Panu Kaila tästä on kirjoitellutkin, ja niitä olen lueskellut. Pakkanenhan on kuiva, mutta tuo syksyn ja kevään kosteus rakenteille pahemmat - ja jos ilmasto tässä vielä lämpenee, on kosteus talvella todennäköisesti vielä suurempaa. Ilmanvaihto lienee tässä avainasemassa? Panulle sitten vain soittoa, jos ei muu auta? Etkös sinä sitä talon julkisivuakin konsultoinut suht laajasti? 😅
Poista