Olen uuden edessä, mutta en pelkää. Olen ehkä vähän hämilläni ja ihmeissäni, vatsassani kuplii välillä - ja ihan jännittääkin. Olen innoissani. Olen myös tyytyväinen itseeni, että teen näin.
Minulle on haluttu parasta, minkä takia minut on opetettu tekemään asiat ahkerasti, tunnollisesti, varmin askelin, yleistä uskomusta tukien ja ympäröivän yhteiskunnan arvoja mukaillen. Näin saaden hyväksyntää ympäriltäni. Vaikeudet ympärilläni ovat syventäneet noita selviytymiskeinoja. Olen tukeutunut niihin monta vuotta, jopa vuosikymmentä, aina vain tiukemmin. Niin olen selviytynyt, haastavistakin elämänvaiheista.
Tuli aika elämässä, kun ympärilläni ei ollut enää vaikeuksia - ja kun olin tehnyt kaiken sen, mitä pitikin, jotta selviää. Mitä sitten tapahtui?
Ei romahdus, mutta uuden alku. Se tuli kuitenkin pakosta, sillä enää en jaksanut totella, suorittaa, olla se paras ja täydellinen muiden silmissä. Seinä tuli vastaan. Vaihtoehtona olisi ollut, että yritän kiivetä väkisin tuon seinän yli, kaivaa aukon sen ali tai hakata seinä rikki - ja jatkaa samaa rataa, tuosta väliponnistelusta vain entistäkin väsyneempänä.Tai sitten kääntyä, tunnistaa mitä sydän sanoo ja lähteä kävelemään sydämen sanelemaan suuntaan. Päätin valita sydämen suunnan.
Olen tällä hetkellä vielä tuon seinän vierellä, mutta olen löytänyt jo sen polun, jota lähden pian seuraamaan. En tiedä varsinaisesti, mihin tuo polku johtaa, mutta sen tiedän, että tuon seinän vierelle en enää palaa.
Edessä on kahden vuoden opintovapaa. Edessä on toivon mukaan ulkopuolista keskusteluapua. Edessä on monta sellaista ratkaisua, joita entinen minä ei olisi pystynyt edes kuvittelemaan elämäänsä ja itseensä. Entinen minä olisi palannut kahden vuoden opintovapaan jälkeen väitöskirja kainalossa takaisin töihin. Tulevasta minästä en itse asiassa edes tiedä. Tuo tuleva minä ei nimittäin edes vielä tiedä, mitä hän pääsee opiskelemaan.
Viimeiset kuukaudet olen siis järjestellyt ja siivonnut elämääni. Tuo järjestely ja siivous jatkuvat varmasti vielä pitkään, ja kokeilen eri ratkaisuja yrityksen ja kenties erehdyksenkin kautta. Yksi näistä asioista on sosiaalinen media.
Olen miettinyt, mitä sosiaalinen media minulle tässä elämäntilanteessa tuo - ja mitä se vie. Olen tullut siihen tulokseen, että tässä elämäntilanteessa se vie minulta enemmän kuin tuo. Tämän takia päätin yllättävänkin vaikean pohdinnan jälkeen jättää sosiaalisen median kokonaan tauolle; niin tuottamis- kuin seuraamismielessäkin, muutamaa kanavaa ja blogia lukuun ottamatta. Koska niin sydän sanoo.
En tiedä, kuinka kauan tuo tauko kestää ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Mutta nyt odotan tuota vaihetta jotenkin niin paljon, että minun oli päästettävä nämä ajatukset heti ulos, kun vain tuli se hetki, että ehdin kirjoittaa. Päällimmäiseksi toivon, että tauko tuo enemmän mahdollisuuksia hetkessä elämiseen, läsnäoloon. Toivon myös, että tuo tauko voimistaa ajatuksiani siitä, mitä juuri minä haluan elämältäni ja mikä juuri minulle on tärkeää. Sosiaalisen median hyvä ja huono puoli kun on, että ideoita ja ajatuksia tulee niin ovista kuin ikkunoistakin. Nyt tuntuu, etten kaipaa enää yhtään uutta ideaa. Kaipaan vain ajatusta siitä, mikä niistä kaikista ideoista on minulle se oikein. Ja kaipaan rauhaa sisälleni, jotta kuulen sen ajatuksen.
Kiitos sinulle, ja kiitos teille kaikille. Minulla on upeita lukijoita ja seuraajia, joilta olen saanut niin paljon. Kenties pystyn taas myöhemmin antamaan teille jotain blogin kautta - tai jotain muuta kautta. En vielä tiedä, enkä lupaa mitään. Seuraavien kuukausien aikana tiedän, että voimani menevät hyvin pitkälle itseeni ja perheeseeni. Sitten ystäviin ja sukulaisiin. Ja sitten tulette te, viimeisenä - mutten sanoisi kovin vähäisenä. Tätä kuvastaa se itku, jonka äärellä olin taukoa pohtiessani. Mieheni luki seuraavana aamuna ajatukseni ja sanoi, että kutsu heidät kylään. Niin että kyllä: älkää ihmetelkö, jos kutsun teistä jonkun vielä tässä joku päivä kylään!
Toivon sinulle kaikkea hyvää - ja kiitos vielä teille kaikille, kaikesta.
My sosial media channels stay on break for a period.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Haikein mielin luin mutta ymmärrän. Voimia uuteen alkuun. Nähdään ja kuullaan kun on taas sen aika.❤️
VastaaPoistaLämmin kiitos sinulle <3
PoistaKaikkea hyvää sinulle.❤️ On hyvä alku, kun tunnistaa, mitä sydän tahtoo ja tarvitsee. Siitä alkaa uusi polku, uusi elämä. Lämmöllä ajattelen sinua.
VastaaPoistaKiitos sinulle Maria <3
PoistaOnnea uudelle polulle, mikä se sitten onkin ja minne se sitten viekin. Kiitos myös kivasta blogista. :)
VastaaPoistaLämmin kiitos 💕💕
PoistaOnnea uusille poluille <3
VastaaPoistaKiitos 💕💕
PoistaOnnea uusille teille ja ispiroivaa opintovapaata, minkä opinahjon parissa se sitten onkaan.
VastaaPoistaKiitos, odotan ja jännitän itsekin innolla, mitä tuleman pitää ❤️
PoistaKuulostaa ihanan vapauttavalta ja varmasti helpottavalta.
VastaaPoistaKaikkea hyvää tulevalle ja kiitos kauniista blogista <3
Ymmärsit ajatukseni oikein ❤️ Kiitos myös sinulle ❤️
PoistaKaikkea hyvää sinulle!
VastaaPoistaKiitos Marketta <3
PoistaHeti ensimmäisenä ajattelin, että "hyvä sinä!" Uskon, että teet ihan oikean ratkaisun. Itsekin olen miettinyt, etten kaipaa yhtään uutta ideaa ja jatkuvaa asiatulvaa ja olenkin vähentänyt paljon kaikkien somekanavien käyttöä. Itse ajattelin nyt kokeilla, auttaisiko vähentäminen tässäkin ja aika näyttää, pitääkö ihan lopettaa. En todellakaan halua myöskään kuormittua somen takia, joten ymmärrän ratkaisusi todella hyvin. No, mitä sitten toiseksi ajattelin? No tietysti säälin itseäni, etten saa enää lukea täällä kiinnostavia postauksiasi, yhyy! Tämä siksi, että olet kirjoittanut niin hyvin monista asioista, joita itsekin käyn tai olen käynyt läpi, ja joissa olen päätynyt usein samansuuntaiseen ajatuspolkuun tykönäni. On ollut rentouttavaa lukea, kun kirjoitat aitona omana itsenäsi ja olen kokenut saavani monesti kirjoituksistasi hyvää vertaistukea. Siispä on haikeaa, kun tällainen sometuttava on yhtäkkiä tavoittamattomissa! Mutta, olet ajatuksissani ja toivotan mieletöntä opintovapaata sinulle - se tulee olemaan varmasti antoisa periodi ja tulet siitä ulos ihan uudistuneena itsenäsi :). Piru vie, kun tekis mieli toteuttaa sama!
VastaaPoistaKiitos Pilvi ajatuksistasi; tuntuu tosiaan usein, että kuljemme samoja polkuja - välillä toinen edellä ja välillä toinen. Ihanaa, kun löytyy vertaistukea <3
PoistaPäätin pitää some-tauon ihan pääni kirkastamiseksi. Tuntuu, että siitä on tullut vain tapa täyttää tyhjät hetket. Mutta kun niitä tyhjiäkin hetkiä - myös ilman somea tarvitaan. Eli kirkastaa itselle, mitä minä miltäkin kanavalta haluan ja mitä haluan itse jakaa - ja sitten nämä ajatukset kirkkaampana jatkaa, tavalla joka sopii itselleni parhaiten. Itse olen vähentänyt jo paljon käyttöä, mutta tuntui, ettei se minulla auttanut - nyt siis askelta järeämmät keinot käyttöön ;)
Iloitsen itse siitä, että juuri sinulla on blogi, jota voin lukea ja johon voin kommentoida. Villa Idur jää siis lukulistalleni, joten siellä tavataan <3
Onnea uuden edessä - ja silloin, kun tottelee sydämensä ääntä, ei voi mennä vikaan <3 Olen itse harrastanut jo pitkää ns. hidasta bloggausta ja viimeisen vuoden aikana hidastanut tahtia entisestään. Elämä kun on blogin ja somen ulkopuolella. Itselläni tämä on vain vaihe ja palailen taas joskus hieman tiiviimpäänkin tahtiin mutta elämääni en aio elää somen aikataulussa. Seurailen mitä seurailen - ja jätän aikaa tärkeimmille asioille ja ihmisille.
VastaaPoistaNauti täysillä opintovapaastasi!
Kiitos sinulle - ja ihanaa, kun lukijoistani löytyy paljon heitä, jotka ymmärtävät <3
PoistaVoi onnea sinulle uuden löytämiseen. Haikein mielin jään kaipaamaan ihanan blogisi postauksia♥ Haleja ja hymyjä sinulle♥
VastaaPoistaKiitos <3 Palaan kyllä takaisin, ja blogisi on onneksi edelleen lukulistallani :)
PoistaSisintään pitää kuunnella, kaikkea hyvää sinulle <3
VastaaPoistaMahtava päätös ja tekee kipeää, koska se on niin tärkeä :) Voi niin hyvin kun kykenet, joka päivä hieman edellistä paremmin ja katso mitä aika tuo tullessaan. Toivotan sulle mitä parhainta omaa aikaa. Tuokoon se sulle vapauden olla sinä tarvitsemallasi tavalla :)
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaToivon sinulle seesteistä aikaa kevennetyn kuorman kanssa. On rohkeutta uskaltaa lähteä toteuttamaan todellisia unelmiaan. Kaikkea hyvää!
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaIhailen rohkeuttasi hypätä pois tuntemattomalle seisakkeelle. Toivottavasti siellä avautuu sinua voimaannuttavia maisemia. Onnea ja hyvää mieltä siihen, mihin ikinä matkaatkin! Tuo kyläkutsu kuulostaa ihanalta. Haluaisitko tulla itsekin vierailulle? Minä mieluusti. ❤️ Tuija
VastaaPoistaKiitos <3 Tässä elämäntilanteessa päätin käyttää voimat lähimpiin ihmissuhteisiin. Kun voimat palautuneet, on toivon mukaan kyläilyjenkin aika :)
Poista<3 Tekstistäsi huokuu hyvin se huojentuneisuus ja vaikean päätöksen tuoma helpotus, olen kyllä todella iloinen puolestasi! Varmasti ihan oikea ratkaisu. Samankaltaisia tuntemuksia on ollut välillä myös täällä, ja varmasti kaikilla tunnollisen luonteen omaavilla herkillä ihmisillä, kun ajoittain iskee se somen tuoma ahdistus ja ylikuormitus.
VastaaPoistaItse tarvitsin ja sain vuosi sitten ulkopuolista keskusteluapua, ja sitä kesti syksyyn asti, kunnes itsestä tuntui että nyt voisin pitää taukoa. Ihana tietää, että jos joskus taas tarvitsee, niin tällainen apu on siellä saatavilla. Toivottavasti sinäkin pääset, jos tosiaan yhtään tuntuu siltä että sille olisi tarve. Oman kokemuksen mukaan siitä oli paljon apua sillä hetkellä mutta myös pidemmäksi aikaa, kun sai hyviä keinoja käsitellä omia ahdistumisen hetkiä ja tunteita ja oppi ymmärtämään itseään taas vähän paremmin.
Toivon sinulle ja rakkaillesi kaikkea ihanaa tähän hetkeen ja tulevaan! <3
Tämä on liiankin tavallista - mutta onneksi sinäkin sait apua <3 Lämmin kiitos sinulle Heini ja kaikkea hyvää myös sinulle!
Poista