Moccamaster from The Good Old Times

Traditional Moccamaster. / Perinteisen mallinen Moccamaster.

Meillä meni kahvinkeitin rikki yli kuukausi sitten. Tähän asti sinniteltiin vanhalla, osin jo hajonneella kahvinkeittimellä, ajatuksena, että jouluksi toivotaan uusi keitin. Mutta eihän meillä hermot kestäneet vuotavaa kahvinkeitintä tätä kauemmin, ja saimme lopulta viikonloppuna etukäteisjoululahjaksi uuden kahvinkeittimen; perinteikkään Moccamasterin ilman mitään uutuuden mukaan tuomaa mukavuutta…

Moccamaster in our Kitchen. / Moccamaster keittiössämme.

Juuri tätä lähdin kaupasta hakemaan lauantai-aamuna - ja voin ylpeänä todeta, että juuri tämän kanssa palasin myös kotiin lauantaina; Moccamaster Homeline. Kaksi myyjää kahteen eri otteeseen yritti kyllä vakuutella sekä minulle että miehelleni, että 10 vuoden takuulla olevaan kahvinkeittimeen kannattaa panostaa hieman enemmän (noin 60 euroa), jolla saa paremmat ominaisuudet; tippalukon, paremmin muotoillun pannun (helpommin kuulema pestävissä) sekä automaattisen sammutuksen.

"Jos otat kesken keittämisen kahvia, on se äärimmäisen epäkäytännöllinen", vakuutti myyjä.

No on varmaan, mutta pitääkö nyt niin kiire olla, että ottaa sen kahvin sieltä kesken kaiken pois…?

Moccamaster.

Ja vaikka kuinka yritin ajatella järkevästi varsinkin automaattista poiskytkentää, minun mielestäni uudemmat versiot olivat rumia. Tässä vanhassa versiossa muotoilu on sirompi ja onhan se juuri sitä perinteistä vanhaa mallia.

Kenties tämän mallinen Moccamaster on syöpynyt mieliini lapsuuden ajoilta, jolloin meillä oli lapsuuskodissani juuri tällainen - eikä minua haitannut silloinkaan, kun piti nostaa suodatinpussiteline ja kaikki, kun otin kahvipannun koneesta. Ja jo nuorena opin, että koneet kytketään pois päältä, kun niitä ei enää käytetty. Kahvia ei myöskään jätetty kahvinkeittimeen seisomaan, vaan kaadettiin termospulloon - jolloin riski unohtaa keitin päälle myös pieneni.

Moccamaster.

Mietin kaupasta lähtiessämme, että olemme kyllä varsinaisia vastarannan kiiskejä montaa uutta tekniikkaa kohtaan. Ja toisaalta mietin, kuinka helpoksi meidän elämää yritetään koko ajan tehdä. Eikö jonkun asian eteen voi tehdä vähän töitä - ja odottaa. Miksi kaikein pitäisi olla niin helppoa ja nopeaa - ja miksi meidän pitää olla niin kärsimättömiä? Ihan siis niinkin ns. turhassa asiassa kuin kahvin keitossa…?

Näiden pohdintojen ja kuvien lopuksi on hyvä todeta, että kahvi maistui hyvälle ja kyllä; minusta tuo keitin sopii niin mahtavasti meidän keittiöön! Ja hyvillä mielin voin todeta, että kahvinkeitin on koottu käsin Hollannissa, eli hyvissä olosuhteissa ja tekijät ovat saaneet varmasti kohtuullisen palkan työstään. Hyvä mieli ja maku jäi - myös suuhun!

P.S. Moccamasterin verkkokaupan sivuja selaillessani en löytänyt sieltä enää tätä mallia. Lieko jäämässä pois valmistuksesta? Jos on, olemme ilmeisesti todellakin harvinaisuuksia mieltymyksiemme suhteen?!

* * * * *

We bought the traditional model of Moccamaster; Homeline model - without any new fine comfort things. I think this model is much more beautiful - and we do not need to hurry to get coffee in the middle of making coffee - and we have so far always remembered to switch the coffee maker off.

After listening salesmen's sale chat, I was just wondering, why we have to hurry with making coffee - and why making coffee have to be so easy… Drinking coffee is however our leisure time; and I think making it is too - and the coffee cup tastes even better after giving a little time to make it.