perjantai 24. huhtikuuta 2020

Vanhan rakennuksen vauriokartoitus ja korjaussuunnitelma, osa 1



Postaus liittyy rakennusrestauroinnin opintojen näyttöihin, joista olen kirjoittanut tarkemmin täällä

Moni vanhasta talosta haaveileva tai sellaisen perivä havahtuu olevansa sormet suussa uudessa tilanteessa. Omistaja tai ostaja voi huomata silmämääräisesti, että kaikki ei ole kunnossa. Ikkunat näyttävät olevansa tiensä päässä, katto on täynnä sammalta ja alalaudoitus vihertää. Kuisti voi näyttää keinahtaneen toiselle sivulle ja sisällä lattia viettää niin, että pallo liikkuu kevyesti huoneen toiseen laitaan. Uskaltaako tällaisen ostaa? Pitäisikö koko moska purkaa? Mistä tietää, miten edetä?

Tärkeintä on tässä kohtaa :"Miksi?"

Miksi ikkunat ovat tuon näköiset, miksi katto on täynnä sammalta, miksi kuisti on keinahtanut ja miksi lattia viettää? Vastaukset kysymyksiin eivät ole rakettitiedettä, mutta jos ei ole ollut vanhojen rakennusten kanssa tekemisissä, vanha perimätieto rakennuksen kunnon ylläpidossa on katkennut tai ei ole opiskellut alaa, voi vastauksen saaminen kysymykseen olla haastavaa.

Tällöin suosittelen lämpimästi ostamaan alan ihmiseltä konsultointiapua. Jos rakenteisiin ei kajota, vaan tehdään vauriokartoitus ns. silmämääräisesti, kartoitukseen menee muutamia tunteja. Tämän lisäksi on hyvä tilata raportti aiheesta, jolloin asiat jäävät muistiin. Raportointiin menee vaurioista riippuen suurin piirtein saman verran kuin kartoituskäyntiin. Meillä opiskelijoilla meni esimerkkikohteessa vauriokartoituskäyntiin noin kaksi tuntia. Raporttiin on syytä pyytää näkemykset siitä, miksi vauriot ovat syntyneet ja mitä alan ammattilainen ehdottaa tehtäväksi vaurion korjaamiseksi. Tilaajan on syytä olla tässä kohtaa tarkkana: vaurion korjaamiseksi on korjattava itse vaurion lisäksi syy siihen, miksi vaurio on syntynyt. Jos syytä ei korjata, vaurio uusiutuu.

Jos tilaajalla ei ole vanhasta rakennuksesta osaamista, turvallisinta on, että paikalla käy ainakin kaksi alan ihmista tekemässä saman työn. Jos raporteissa on suuria eroja, voi olla syytä pyytää vielä kolmaskin asiantuntija paikalle. Ei ole tavatonta, että eri asiantuntijoilla on erilaiset näkemykset asiaan, sillä näkemykset eroavat ihan siinä missä eri ihmisten ajatusmaailmatkin. Vauriokartoituksen johtopäätökset voivat olla toki aivan vääriäkin, mutta syynä näkemyseroihin voi olla ihan sekin, miten asiantuntija osaa kuunnella tilaajaa. Mitkä ovat esimerkiksi todelliset tarpeet rakennuksessa? Seiniä on mielestäni turha eristää, jos yläpohjaa ei eristetä ja jos rakennuksessa asustetaan pääosin kesät. Vinoa lattiaa on turha suoristaa, jos se ei omistajaa haittaa; tällöin riittää lattian vajoamisen pysäyttäminen ja syyn poistaminen.

Itse en säästelisi tässä vaiheessa, sillä ylikorjaaminen on vanhojen rakennusten kohdalla liian yleistä. Samoin se, että korjataan vain seuraus eikä syytä - tai että tehdään se, mikä osataan; esimerkiksi sisustetaan tilat kauniiksi. Jos teet tämän vaiheen kunnolla, säästät todennäköisesti seuraavissa vaiheissa.

On myös tärkeää tunnistaa, keneltä pyytää konsultointia. Onko yritys erikoistunut nimenomaan vanhoihin rakennuksiin, millaisia referenssejä yrityksellä on ja millainen koulutustausta itse kartoittajalla on? Osana opintoja tutustuin mm. vanhaan rakennukseen, jossa oli tehty mittavat sisätilaremontit, mutta itse rakenteelliset vauriot oli jätetty korjaamatta. Tilaaja ei ymmärtänyt pyytää ja yritys tarjosi, mitä osasi. Lattia vajosi ja seinissä asusti tupajumia, mutta sisustus oli mitä kaunein. Mitä tässä kohtaa olisi pitänyt sanoa?

Suuri osa vauriokartoituksesta voidaan tehdä rakenteisiin kovemmalla kädellä kajoamatta. Jos epäillään, että vaurioita on syntynyt pintamateriaalien alle esimerkiksi seinärakenteisiin, joudutaan kuitenkin rakenteita avaamaan, jos tilaaja haluaa arvion työn määrästä ja laaajuudesta tai jos hän haluaa yrityksen tekevän suunnitelman korjaustoimenpiteistä, jotka omistaja esimerkiksi itse voi suunnitelman pohjalta tehdä. Koska tässä vaiheessa kajotaan jo mahdollisesti vanhoihinkin rakenteisiin, teettäisin tämän vasta toisessa vaiheessa, kun olisin tilaajana varma, että tämä on välttämätöntä (eli useampi alan toimija on ehdottanut samaa). Näin teimme opiskelijaryhmänä myös esimerkkikohteessa.

Koska tästä kirjoituksesta tuli jo näin pitkä, kirjoitan vasta seuraavassa postauksessa itse vauriokartoituksesta. Kartoitus tehtiin 1920-luvulla rakennettuun rankarakenteiseen huvilaan. Rakennus oli pidemmän aikaa ollut vähällä hoidolla, mutta nyt omistaja halusi nyt saattaa sen entiseen loistoonsa. Palaillaan siis tähän aiheeseen taas pikimmiten!


Postaussarjan kuvat: Raision seudun koulutuskuntayhtymä (Raseko), Rakennusrestauroinnin opiskelijat, vuosikurssi 2019

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Löydät minut myös InstagrammistaFacebookista ja Pinterestistä!

5 kommenttia:

  1. Moi! Kiva blogi sinulla �� Minä ostin kolme vuotta sitten itselleni 1932 rakennetun torpan ja nyt olen todellakin vähän "sormet suussa" sen kanssa. Ekana vuonna korjattiin se suurin ongelma eli 60-luvun lopulla tehty homeinen kylppäri purettiin ja kengitettiin murkkujen ja lahon tuhoama sisänurkka. Samalla piikattiin betonilaatta pois ja rakennettiin koo porstuaan rossilattia. Jouduin ottamaan uudelleenrakentamiseen perinnerakentajan, joka maksoi melkoisesti. Ja nyt remppa seisoo �� Toisaalta mihinkäs tässä kiire on! Uudessa kylppärissä on kuitenkin pytty paikoillaan vaikka seinät vielä puuttuu �� Kokemattomana rakentajana pohdin kuitenkin koko ajan, että mitä tehdä seuraavaksi... ja homma rönsyilee sinne tänne. Ikkunoita olen korjaillut ja jopa tehnyt uusia pokia (puutyökurssilla) ja tänä kesänä luultavasti puran keittiön seinistä ja katosta lastulevyt pois. Pitänee ottaa joku asiantuntija konsultoimaan että missä järjestyksessä olisi hyvä edetä.
    Laila/Villa Högvalla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulla Laila kommentista <3 Vanhassa talossa hommat helposti rönsyilevät, jos talo on päässyt huonoon kuntoon. Tietenkin olisi hyvä, jos asiat tekisi ns. kiireysjärjestyksessä ja huomioiden tulevat korjaustoimenpiteet. Kuulostaa kuitenkin sille, että olet jo oppinut paljon; hienoa! Uskon, että pystyt siihen. Jos kuitenkin tuntuu, ettei löydä punaista lankaa ja hommat kaatuvat päälle, on tosiaan hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.

      Tärkeintä on, että talo pysyy kuivana; katto ei vuoda ja alhaalta ei pääse kosteus rakenteisiin - ja tosiaan, että talon sisältä ei johdu kosteutta rakenteisiin. Samoin että alapohja hengittää. Kuulostaa, että pahimmat olet saanut korjattua. Välillä on hyvä myös hengittää rauhallisesti ja pitää taukoa, mikä voi avata uudella tavalla silmiä kokonaisuuden ymmärtämiseksi :)

      Pitääpä käydä visiitillä blogissasi!

      Poista
  2. Hei tuo onkin hyvä vinkki, että kaksi ihmistä tekisi saman työn. Meidän tuota kuntotutkimusta pitää tässä hieman suunnitella. Meillä olisi kiinnostava kohde, mutta pitäisi alkuun ihan varmasti kuitenkin tietää mitkä ovat todelliset riskit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhassa rakennuksessa on aina omat riskinsä, eikä niitä välttämättä pysty ennakkoon arvioimaan kaikkia. Kuntotutkimuksessa kartoitetaan myös riskejä.

      Poista
  3. Melläkin lattia viettää. Se on painunut aika pahasti nurkkaa kohden. Talo on jo vanha, joten en toisaalta edes ihmettele. Tämän vuoden puolella se kuitenkin olisi tarkoitus nostaa.

    VastaaPoista

Olen iloinen, jos jätät ajatuksesi!