Vanhan rakennuksen vauriokartoitus ja korjaussuunnitelma, osa 3

Postaus liittyy rakennusrestauroinnin opintojen näyttöihin, joista olen kirjoittanut tarkemmin täällä. Vanhan rakennuksen vauriokartoituksen lähtökohdista kerroin tarkemmin täällä ja vauriokartoituksen ensimmäisestä vaiheesta täällä.

Keväällä 2020 opiskelijajoukkomme suuntasi toistamiseen vanhalle huvilalle. Tarkensimme tällöin vauriokartoitusta avaamalla rakenteita. Kuten edellisessä postauksessa kirjoitin, kosteus oli noussut maasta ja sadevedestä ainakin tippalistoihin sekä alimpiin lautoihin ja lahottanut niitä. Nyt tarkoituksenamme oli kartoittaa, olivatko lahovauriot levinneet myös kantaviin rakenteisiin.

Huvilan rakenne paljastui hyvin hengittäväksi. Seinissä ei ollut eristeitä; vain pelkät kantavat rakenteet. Näin ollen kosteus on haihtunut hyvin rakenteista pois, jos sitä on sinne noussut. Kahdella seinällä, joilla maaperä oli noussut tippalistaan asti, kosteus oli vahingoittanut kuitenkin alajuoksua.

Arviointikäynnillä otimme rakennuksen mitat ylös. Mittojen sekä rakenteiden avaamisen pohjalta arvioin työmäärän ja materiaalimenekin kohteeseen, ja laadin tarkennuksen edeltäneeseen korjaussuunnitelmaan.

TARKENNETTU KORJAUSSUUNNITELMA

Toisella arviointikäynnillä maaliskuussa 2020 seinärakenteita avattiin jokaiselta seinältä ikkunoiden alta niin, että voitiin varmistua kantavien rakenteiden kunnosta talossa. Rakenteiden avaus paljasti, että etelä- ja länsipuolisten seinien alajuoksut olivat lahonneet, mutta muutoin rakenteet näyttävät olevan kunnossa.

Rakenteet avattiin näkyville kaikilta seiniltä ikkunoiden alta irrottamalla muutama julkisivulauta varovasti paikaltaan. Vauriokartoituksen jälkeen laudat kiinnitettiin takaisin paikalleen.

Julkisivualaudoitus oli alhaalta lähtenyt lahoamaan. Tippalista oli pääosin lahonnut kokonaan, mikä ei ole tavatonta. Tippalistat onkin tarkoitus uusia tasaisin väliajoin, sillä niihin kohdistuu suuri säärasitus - mutta samalla ne suojaavat rakennetta, eli niistä ei kannattaisi kuitenkaan luopua.

Julkisivulaudan irrottaminen paljasti, että rakennuksen seinissä ei ole eristeitä. Rakenteetkin olivat kunnossa lukuun ottamatta alajuoksua kahdella seinällä. Juuri näillä seinillä maaperä oli noussut tippalistan korkeudelle asti ja toisella seinällä maastonmuodot ohjasivat myös pintavesiä talon seinälle.

Lattian kantavat rakenteet ja sisäseinien laudoitus oli ainakin niissä paikoin kunnossa, kun laudoitus avattiin.

Restauroinnin pääperiaate on säästää niin paljon kuin mahdollista, koska näin säästämme myös vanhan rakennuksen historiaa ja koska näin on ennenkin tehty. Koska rakenteet eivät edellytä suurempia korjaustoimenpiteitä, sahataan julkisivulaudoitusta pois vain lahonneet osat tai tarvittava määrä (alajuoksun korjaus) ja säästetään suurin osa vanhasta julkisivulaudoituksesta. Alajuoksut uusitaan kahdelta sivulta sahauksen jälkeen. Sahatut julkisivulaudat rimoineen korvataan uusilla samankokoisilla kuin vanhatkin ovat. Koska rakenteita ei jouduta korjaamaan enempää, suositellaan lattian tukemista alakautta rikkomatta sen suuremmin lattiarakenteita.

Restauroijan näkökulmasta on suositeltavaa, että talon julkisivu palautettaisiin siihen asuun, missä se on sen ensimmäiset vuosikymmenet ollut suosien talon rakennuskauden aikaisia materiaaleja. Asiakkaan kuvauksen perusteella talo on ollut ennen okran keltainen. Koska vanha laudoitus säilytetään ja julkisivussa on käytetty muovimaalia, ei tähän kohteeseen suositella keittomaalia. Sen sijaan talo maalataan keltaokran värisellä pellavaöljymaalilla kolmeen kertaan; ensimmäinen kerros pellavaöljyllä (50%) ja havutärpätillä (15%) ohennetulla maalilla ja kaksi seuraavaa ohentamattomalla maalilla huomioiden kuivumisajat. Ennen maalausta talon vanhat maalit skrapataan pois kunnolla.

Muutoin edetään aiemmin esitetyn korjaussuunnitelman mukaisesti; ikkunat korjataan, sadevesijärjestelmä uusitaan ja maaston muotoja talon ympärillä muokataan niin, että vesi ei jää talon reunalle seisomaan tai imeydy talon rakenteisiin.

Kustannusarvio työlle

Kustannusarviossa on huomioitava, että arvio on tehty vain tähän kohteeseen, eikä ole siten monistettavissa muiden rakennusten korjauksiin. Työ tehdään tuntiperusteisena. Jos työn toteutus vie merkittävästi enemmän aikaa kuin on arvioitu, siitä raportoidaan asiakasta välittömästi.

Työmääräarvio	h
Ikkunat, yhteensä 8 kpl*	40
Ikkunaluukkujen rakentaminen	8
Alajuoksujen korjaukset	16
Ulkoverhouksen korjauspaikkaukset ja uudet tippalistat	16
Hilseilevän ja irtoavan maalin skrapaus, ml telineiden pystytys	40
Julkisivun maalaus	60
Lattian tukeminen alakautta	16

Yhteensä (h)	176
Työn kustannukset €	8820

* Ikkunoiden mahdolliset puupaikkaukset ja ikkunakarmien korjauksista ei pysty antamaan täsmällistä arviota, joten nämä eivät sisälly työmääräarvioon

Kustannusarvio materiaaleille

Koska restauroinnin pääperiaate on säästää vanhaa niin paljon kuin mahdollista, ovat materiaalikulutkin pienet suhteessa työn kuluihin. Tällöin on hyvin tavallista, että materiaalien osuus on noin 25 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tämän huvilan korjauksessa materiaalien kustannukset ovat alustavan arvion perusteella vieläkin pienemmät, noin 14 prosenttia.

Materiaalimenekkiarvio	€
Puutavara	500
Julkisivumaalit ym.	600
Ikkunamaalit ja -kitit	100
Kiinnitystarvikkeet	200
Yhteensä (€)	1400

Vanhan rakennuksen korjaaminen restauroinnin pääperiaatteita noudattaen on siten etenkin ekologista, mutta myös edullista, jos työn pystyy tekemään ainakin osittain itse. Jos jotain ei osaa tehdä itse, kehoitan kysymään apua, vaikka maksullistakin. Varmasti ainakin osa restauroijista on valmis tulemaan työmaalle tuntipalkalla opettamaan ja opastamaan työssä alkuun. Ainakin itse olisin!

Postaussarjan kuvat: Raision seudun koulutuskuntayhtymä (Raseko), Rakennusrestauroinnin opiskelijat, vuosikurssi 2019

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _

Löydät minut myös Instagrammista, Facebookista ja Pinterestistä!